28.2.2019

Tervetuloa kotiin Celta!

Eilen meille kotiutui Karvakorvan Kottarainen, eli tutummin Celta. Toiveeni Irman (Karvakorvan Ilmatar) pennusta siis vihdoin toteutui!

_SAM9607

Pentuja syntyi vain kolme kappaletta, mutta onneksi joukossa oli tällä kertaa kaksi narttua. Pentua oli odotettu hurjasti ja kaikkien pettymysten jälkeen 8.1. noin kello kymmenen aikoihin aamulla sain kasvattajalta viestin "Sun pentus syntyi just ♥". Sitä hetkeä en tule ikinä unohtamaan, sillä aloin itkeä aivan hysteerisesti luettuani viestin. Niin älyttömän onnellinen olin.

_SAM8733
Irma pentuineen 13.1.

Seitsemän viikkoa hurahti nopeasti, kun vähintään kerran viikossa tuli Karvakorvalassa rampattua :D Onneksi Irman omistaja kävi lähes yhtä usein, ettei tarvinnut yksin matkata. Pienet pennut kasvoi ihan hurjan nopeasti ja joka kerta ne tuntuivat kasvaneen hirveästi edelliskertaan verrattuna.


Celta oli pennuista aavistuksen rämäpäisin ja rohkein, joten se valikoitui muuttamaan mun ja Dellan luokse. Näin kahden päivän yhdessä asumisen perusteella osaan sanoa, että Celta on hurjan avoin ja iloinen pentu. Se
on rakastunut kaikkiin näkemiinsä ihmisiin, mm. soralaatikossa leikkiviin lapsiin ja isoihin muuttomiehiin. Kaikista parasta on, kun saa pusutella ihmisiä naamaan ja samalla vähän purra nenästä. Celta on myös rohkea ja reipas, se viipottaa uusissakin paikoissa häntä heiluen menemään. Tänään käytiin jo pienellä metsälenkillä, eikä Celtalla ollut mitään vaikeuksia pysyä menossa mukana. Välillä toki piti tulla syliin hieman lepäämään, mutta äkkiä neiti halusi jo alas juoksentelemaan. Luoksekin tultiin jo hienosti yhdestä kutsusta, jota en olisi ikinä osannut uskoa!

Celta leikkii todella hyvin ja siltä tuntuu löytyvän taistelutahtoa kivasti. Erityisen mieluisia leluja on lateksinen pieni sonni, kasvattajalta saatu ikean råtta ja pehmeä merihevonen. Tosin tähän mennessä kaikki lelut on käyneet pikkuneidille hyvin. Ruoka on maittanut hyvin, tosin nappuloita Celta on vähän kummastellut. Se on syönyt kasvattajalla enimmäkseen raakaa, joten eiköhän se vielä totu nappuloihin. Celta syö pääosin täälläkin raakaa, mutta treenatessa ja lenkeillä on puolikosteat nappulat käytössä.

Kainalossa on hyvä nukkua ♥
Della on suhtautunut uuteen perheenjäseneen odotetun kylmästi, eikä se tykkää yhtään, jos Celta tulee sen lähelle. Aluksi se pysytteli kokoajan nojatuolissaan, mutta nyt se on uskaltautunut jo lattialle hengailemaan. Celta (tietenkin) on aivan rakastunut Dellaan, mutta se on osannut olla todella fiksusti Dellan kanssa. Dellan ei tarvitse kuin vähän murahtaa ja Celta lopettaa härkkimisen. Välillä tosin pikkuneidin täytyy vähän protestoida kohtaloaan etäämmällä.

Eka yö meni ilman kitinöitä ja nopean aamulenkin jälkeen nukuttiin koko porukka sinne yhdentoista kieppeille. Nukuin itse lattialla ja Celta ainakin aamulla heräsi jaloistani nukkumasta. Tarkoituksena olisi nukkua vielä muutama yö lattialla pennun kanssa ja sitten miettiä, josko malttaisi siirtyä sänkyyn nukkumaan :D

Kaiken kaikkiaan oon todella onnellinen Celtasta, koska se vaikuttaa jo nyt aivan huipputyypiltä. Sen kanssa tulee olemaan ihan erilaisia haasteita kuin Hempun ja Dellan kanssa, mutta näen sen vaan positiivisena haasteena. En malta odottaa, että pääsen tutustumaan siihen vielä lisää ja kokeen kaikki seikkailut sen kanssa! ♥

30.12.2018

Vuosi 2018

Tänään on vuoden toiseksi viimeinen päivä, joten ajattelin avata bloggerin taas pitkästä aikaa päivittääkseni meidän tavoitteet. Blogi on pysynyt pitkään jo hiljaisena, koska olen keskittynyt päivittämään meidän kuulumisia enemmän ig:n puolelle. Haluan kuitenkin pitää blogia vielä, sillä tänne on hyvä kirjoitella kaikki pidemmät tarinat koulutuksista, jne. Mutta nyt niihin tavoitteisiin!

Hempu:
1) Löytää pääsyy, miksi Hempu nuolee itseään. Mahdollisesti närästys tai selkäkipu?
- edelleen hieman epäselvää. Pidän tällä hetkellä selkäkipua epätodennäköisenä vaihtoehtona, koska Hempu on säännöllisesti hierottavan, eikä sen selkä ole enää yleensä kovin jumissa. Närästys on mahdollinen syy, mutta on ollut todella hankalaa selvittää, mikä Hempua närästää. Ollaan kokeiltu yhtä närästyslääkettäkin, mutta se ei juurikaan auttanut. Liha ollaan myös vaihdettu pelkkään poroon, mutta ainakaan vielä ei ole tullut selkeää helpotusta. 
Uusin ja valitettavasti todennäköisin syy on Hempun ranteet ja varpaat. Hempu nykyään nuolee niitä eniten ja viime hierontakerralla hierojamme Heidi sai Hempun ranteet sekä varpaat naksumaan. Tarkoitus olisi viedä Hempu eläinlääkäriin röntgeniin, jotta saadaan tietää minkälaisia muutoksia siellä on, sekä saataisiin niihin mahdollisesti jonkunlainen kipulääkitys.

2) Ihannepainossa pysyminen
- Jep, Hempu on tällä hetkellä tosi hyvässä kunnossa!

3) koirakavereiden kanssa lenkkeilyä
- Jonkun verran Hempu pääsi mukaan pumilenkeille, mutta uusia kavereita se ei juurikaan tavannut.

4) Noin kuukausittain treenaamista, esim. aksa, rt, toko
- en ole pitänyt tarkkaa kirjaa Hempun treenaamisista, mutta sanoisin, että vähintään kuukausittain ollaan höntsäilty jotain pientä kivaa.

5 ) Lisää paimennusta
- Jep! Hempu kävi vuoden aikana kaksi kertaa paimentamassa. Hempu on lampailla jotenkin todella häiriöherkkä, joten en usko, että jatketaan ainakaan tämän useammin lampailla käymistä.

Hempun tavoitteet liittyi aika pitkälti sen hyvinvointiin ja sen vuoksi olen iloinen, että suurin osa tavoitteista toteutui. Selkäongelmat ovat olleet poissa, eikä virtsakivistäkään ole ollut merkkejä. Blondi on riehakas oma itsensä, jonka kanssa saa edelleen vängätä kaikesta pienistäkin asiosta. :D 
Ensi vuonna Hempu pääsee jo viralliseen veteraani-ikään, joten toivottavasti saataisiin nyt loputkin terveyshuolet selätettyä.

_SAM8163

Della:

Toko:
1) TK2
- Kyllä, vihdoin!!!

2) Voittajan korkkaus, ehkä jopa TK3?
- Tokoilut jäi tauolle TK2:n jälkeen, eikä voittajan liikkeet ole vielä koevalmiit.

3) Evl-liikkeiden treenaamista
- Ollaan tehty kiertonoutohässäkkää, zetaa ja eteenmenoa. 
4) Sosiaalinen palkka valmiiksi niin, että Della kestää koko kokeen iloisena ja rentona, eikä ääntele turhia
- Kovasti asian kanssa painitaan, mutta ratkaisua tähän ei ole löytynyt. Vikassa tokokokeessa sosiaalinen palkka kesti toka vikaan liikkeeseen, kunnes Della alkoi haukkua mulle. Iloinen tai rento Della ei todellakaan ollut. Rallykokeissa Della oli paljon rennompi, jopa lähes omaitsensä.

5) Hiljaiset lähdöt vauhtiliikkeisiin - löytyykö lopullinen ratkaisu sheippauksesta vai odottamisesta?
- Tässä me kyllä onnistuttiin, ja oon siitä ihan todella ylpeä. Vielä jokaisella toistolla, varsinkaan kokeissa, Della ei vielä lähde hiljaa, mutta treeneissä se ei tarvi kuin yhden muistutuksen, jonka jälkeen se lähtee hiljaa. Sheippaus ja vastaehdollistaminen oli tässä se juttu.
6) Mielentila treeneihin sopivaksi: ei turhia haukkumisia sekä Dellan itseluottamusta paremmaksi
- Treenitilanteiden haukkumiset ovat ehkä jopa pahentuneet, kun en ole juurikaan puuttunut niihin. Dellan itseluottamuksesta en osaa sanoa oikein. Välillä se tekee aivan miten itse haluaa, vaikka olen kertonut sille, että se on väärin ja välillä se ei suostu tekemään yhtään mitään, ettei vaan tee väärin...

7) "käy siihen"- rauhoittumiskäsky kuntoon, ehkä matolle?
- Tähän ei panostettu ja se jää treenilistalle. Muutaman kerran tehtiin matolle rauhoittuminen

Tuloksellisesti olen tyytyväinen vuoden saavutuksiin tokon osalta. Saatiin puristettua vihdoin TK2, eikä se tarvinnut kuin kaksi koetta loppukesästä. Voittajaluokan liikkeetkin ovat ihan hyvällä mallilla, vaikka ohjattu näyttäisi olevan vuoden treenaamisen jälkeen takaisin lähtökuopissa. 
Koulutustunnuksen saamisen jälkeen olen pyöritellyt paljon ajatusta Dellan tokouran tauolle jättämisestä. Vaikka rakastan tokon treenaamista ja varsinkin kokeissa käymistä, Dellalla on niin iso henkinen lukko koetilanteissa, että sen aukaiseminen vaatisi ihan älyttömän paljon työtä. Tällä hetkellä lisäksi mun on priorisoitava pitkälti Dellan treenaamiset, koska aksassakin on tällä hetkellä isoja projekteja menossa. Ei olla juurikaan tokoiltu talvikauden aikana, eikä tällä hetkellä tee mielikään treenata tokoa. Niinpä jatketaan tokotonta elämää ja keskitytään ainakin vielä talvikausi lähinnä aksaan ja rallyyn. 

Agility:

1) Juoksu-A valmiiksi
- ei ole A vielä valmis

2) Keppien avokulmaan varmuutta
- Vähän on tullut lisää varmuutta, mutta vielä on treenattavaa paljon

3) Rentous hyppäämiseen -> lisää vauhtia
- Hyppääminen on nykyään aivan hirveää, eikä Della osaa hypätä oikein. Me ei treenata tällä hetkellä kuin max 25cm rimoilla. Hyppytekniikkaa tehdään kovasti ja toivottavasti se alkaa tuottamaan tulosta. 
Vauhtia Dellalle on omasta mielestäni tullut huimasti lisää, kun olen alkanut palkkaamaan sitä paremmin, sekä sen estevarmuus on lisääntynyt.

4) Kisoja, kisoja ja kisoja, kun saadaan A-este toimimaan
- Kisattiin ihan hyvällä tahdilla, ennen kuin kaikki (lue: hyppääminen, A ja puomi) hajosi. Jopa meidän ekat SM-kisat tuli korkattua!

5) ekat nollat kolmosista, miksei myös valiokello käyntiin
- Nollia tuli, jopa yksi tupla! Pienestä oli kiinni ekat a-sertit, mutta eiköhän ne vielä jossain vaiheessa tule

Aksapuolenkin tavoitteet täyttyi tuloksellisesti hyvin, kun kisattiin kesään asti hyvällä tahdilla. Kesällä aloiteltiin juoksariprojektia ja syksyllä lopulta päätin vaihtaa Dellan puomin 2on2off-kontaktin juoksariksi. Sillä tiellä ollaan edelleen, joten A:n treenaaminen on jäänyt vähemmälle.
Isoin ongelma aksassa on tällä hetkellä Dellan hyppääminen. Della ponnistaa aivan liian kaukaa ja töpöttää hypyille, koska sitä jännittää ponnistaminen. Tällä hetkellä ongelma on pahempi kuin koskaan aikaisemmin, eikä Della ole hypännyt 40cm rimoja sitten elokuun. Jännittämistä näkyy jo 30cm rimoilla, joten esim. ratatreeniä tehdään vain max 25cm rimoilla.
Joulukuun alussa käytiin hyppytekniikkakurssilla, jossa Dellan ongelma tuli hyvin esille. Nyt vaan treenataan kovasti saaduilla ohjeilla ja toivottavasti saadaan palautettua rentous hyppäämiseen ja Della oppisi hyppäämään lähempää.

_SAM8531

Muut:

1) Debytointi rally-tokossa
- Debytoitiin ja vähän hurahdettiin lajiin. Saatiin RTK1 sekä eka AVOHYV plakkariin

2) BH-koe
- Tääkin saatiin vihdoin käytyä ja vieläpä hyväksytysti!

3) Esineruutua ja mejää
- Esineruutua ei taidettu talloa kertaakaan, mutta jälkiä käytiin ajamassa kolme tai neljä.

4) Fi mva, mikäli saadaan korvat taittumaan
- Ei saatu glyserolilla korvia taittumaan, joten ei myöskään käyty näyttelyissä. Vähän harmitti, etten ilmonnut Dellaa erkkariin, koska olisin halunnut saada tuomarin arvostelun Dellasta.

5) Remmirähjäys pois
- Hyvällä mallilla! Välillä tulee takapakkeja, mutta pääsääntöisesti Della ei rähjää enää remmissä koirille, kun mulla on nameja mukana.

6) Turha ääntely pois ruuan antamisen sekä ulos lähtemisen yhteydessä
- Ei panostettu tähän, joten sama tai entistä pahempikin meno jatkuu...

7) Yhteislenkkejä koirakavereiden kanssa
- Jep! Pumilenkkejä tuli tehtyä monia ja loppuvuodesta Della on päässyt Hugo-schapepennun kanssa myös lenkille. Pikku hiljaa Della alkaa hyväksyä Hugon leikkiinkutsumisyritykset. :D

8) Mahd. viralliset selkäkuvat, mikäli rekisteröin Dellan Suomeen
- En nähnyt tarpeelliseksi kuvata Dellan selkää, vaikka toukokuussa se rekisteröitiinkin Suomen Kennelliittoon

Koska toko oli pitkään tauolla, ehdittiin keskittyä vähän muihinkin lajeihin loppuvuodesta. Rallyssä oli alunperin tarkoitus kisata vain siksi, että saataisiin mukavia ja rentoja kokemuksia Dellalle niin jännittävistä koetilanteista. Kliseisesti lajin helppous viehätti, joten startattiin yhteensä neljässä rallykisassa, joista jokaisesta hyväksytty tulos yli 90:llä pisteellä ja uusi koulutustunnus rtk1. 
BH-koe oli meille myös hyvä koetilanne harjoitus ja olen ylpeä, kuinka hyvin Della suoritti sen. Vaikka Della ei päässyt lähellekään treenitasoansa, sen pakka ei kuitenkaan levinnyt kesken suorituksen ja se kykeni tekemään kaikki liikkeet. 
Jälkiä ajettiin myös enemmän kuin koskaan. Pumipäivillä Della sai paljon kehuja, kun se jäljesti todella tarkasti ja hyvällä vauhdilla lähes virheetömästi vaikean jäljen. Jäljestä tuli vähän turhan vaikea, koska janat menivät vain noin viiden metrin etäisyydellä toisistaan, koska puro yllätti jäljen tekijät toisella puolella. Della ei kuitenkaan edes yrittänyt mennä toiselle janalle, vaan pysi tarkasti oikean jäljen päällä. Vähän tässäkin lajissa houkuttelisi kisaamaan lähteminen...


Kirjuri:
1) Ahkeraa pääsykokeisiin lukemista
- Lukeminen jäi töiden takia todella vähälle, joten sisäänpääsy kouluun oli mahdottomuus

2) Treenien videoimista
- hyvin tuli videoitua, koska varsinkin juoksaritreenejä en voi olla videoimatta :D

3) Koirien kuvaamista
- Aika vähän tuli pelkästään omia koiria kuvattua, mutta tapahtumissa pyörin jälleen kamera kädessä 

4) Kertausta englannin puhumiseen, sitä tulen tarvitsemaan toivottavasti kesällä
- Englanninkieliset sarjat ja musiikki on tehnyt hyvää mun englannille, vaikka taitoa ei valitettavasti tarvittukaan kesällä, kun en saanutkaan pentua ulkomailta

5) Terveelliset elämäntavat: paljon itsetehtyä ruokaa ja vain vähän alkoholia
- Done!

6) Salilla tai juoksemassa käyminen vähintään kerta viikkoon
- Kesän jälkeen en ole tainnut käydä kertaakaan juoksemassa tai salilla. :D Töissä tulee seisoskeltua koko aika ja askelia kertyy jo neljässä tunnissa reilu 10 000, joten ylimääräiset liikuntasuoritukset on jääneet aksassa juoksemiseen.

Tänä vuonna oon käyttänyt paljon aikaa miettien, kuka oikeasti oon ja mitä haluan elämältä. Mitä asioita pidän tärkeinä ja mitä haluan vaalia elämässä. Mulle on tullut suuria pettymyksiä, mutta myös ilon aiheita, ja oon kokenut paljon muita suuria tunteita. Dellan vika tokokoe, jolloin aloin melkein itkeä kehän jälkeen, koska tiesin, että pisteet riittäisivät ykköstulokseen ja Della vihdoin ansaitsisi koulutustunnuksen TK2. (Nousee muuten kyyneleet vieläkin silmiin, kun muistelen sitä tilannetta). Agin SM-kisat, kun olin tosi kipeä radalle mennessäni, mutta niin vain taisteltiin rata läpi vitostuloksella. 
Heinäkuinen aamu mökillä, kun heti herättyäni avaan viestin, jossa lukee, että mun narttupentua ei olekaan syntynyt. Meidän sadan pisteen rallysuoritus, jossa ekaa kertaa yli vuoteen Della teki tasoisensa koesuorituksen. Ja viimeisenä, joulukuun alussa viesti, jossa kerrotaan, että ultrassa näkyi pentuja. ♥

Kiitos vuosi 2018.

_SAM5355
Kasevan kennelin pentuja muutaman vuoden takaa ♥

4.10.2018

Kiitos ihana kesä, tervetuloa syksy!

Kesän loppu on vierähtänyt ihan hullun nopeasti! Uskomatonta, että nyt on jo lokakuu.

_SAM7409
Karvakorvan Illantullen "Hulina" ja Hulinan ihana väritys! 
Heinäkuussa vietin yhden kesäisen torstain Lempäälässä Salme Mujusen saalisviettikurssilla. Olin mukana vain kuuntelupaikalla, mutta sain todella paljon irti päivästä! Kurssilla käytiin läpi koiran eri viettejä verraten niitä saalisviettiin ja harjoiteltiin saalisviettileikittämistä. Saalisviettileikitys tapahtui pareittain toisen parista esittäessä koiraa, joka joutui mm. olemaan kontiltaan nurmikolla... Naurulta ei siis vältytty, mutta harjoituksesta oli hirmuisesti hyötyä, mm. voimansiirtoa treenattaessa, jolloin toinen parista juoksi suoraan kohti ja nappasi kiinni ohjaajan patukasta. Siinä sai konkreettisesti tuntea sen voiman, joka koiraan tulee sen iskiessä hampaansa patukkaan vauhdissa.

_SAM7413
Karvakorvan Ilmatar "Irma" nappaamassa patukkaa
Suurin osa kurssin koirista oli pumeja, jotka kaikki leikkivät innolla. Muut koirat eivät kaikki olleetkaan niin innostuneita leluista, joka oli myös opettavaista katseltavaa! Koko päivä tulikin vietettyä koirien leikkimistä katsellessa, parhaassa pumi-ihmisten seurassa. :)

Elokuu lähti käyntiin pitkään tavoitteena olleella BH-kokeella! Pumiporukassa on pitkään ollut puhetta pumien pk-oikeuksien palauttamisesta, jota varten vaaditaan viiden pumin bh-kokeen läpäisy kahden vuoden sisällä. Aiemminkin pumit ovat siis suorittaneet bh-kokeita, mutta tarpeeksi ei ole vielä löytynyt vaadittavaan viiteen hyväksyttyyn suoritukseen. Nyt kuitenkin heinäkuussa Irma kävi läpäisemässä bh-kokeen, joten päätettiin Annikan kanssa kantaa kortemme kekoon ja ilmoitettiin Della ja Nomi samaan bh-kokeeseen Akaaseen. Kova tehotreeni tuotti tulosta ja molemmat pumineidit ansaitsivat päivän päätteeksi bh-koulutustunnuksen! Nyt lokakuun alkuun mennessä loput kaksi pumia ovat käyneet suorittamassa bh-kokeen, joten vaadittavat tulokset ovat kasassa! Seuraavaksi asiaa eteenpäin lähtee viemään rotuyhdistys ja toivottavasti pian pumien pk-oikeudet ovat taas nykypäivää :)

Elokuussa korkattiin toinenkin uusi kisakirja, nimittäin rally-tokokokeessa! Alunperin idea rally-kokeista lähti siitä, kun ilmosin Dellan erkkarin yhteydessä pidettäviin unkarinpaimenkoirien rt-mestiksiin. Sattumalta huomasinkin sitten, että viikkoa ennen oli myös TamSKilla kisat, joten päätettiin lähteä kokeilemaan, miltä kisaaminen tuntuisi uudessa lajissa. Valmistelin Dellan hieman huonosti kehään, joten ääniä tuli pitkin rataa. Pisteitä jäi kuitenkin 91, joten ensimmäinen hyväksytty tulos oli plakkarissa.

Viikkoa myöhemmin toteutettiin pieni viikonloppureissu Oulun Nallikariin, jossa järjestettiin lauantaina unkarinpaimenkoirien erikoisnäyttely ja sunnuntaina unkarinpaimenkoirien rallytokomestikset. Lauantaina hilluttiin molemmat vain turisteina ja itse napsin kuvia yhden akullisen verran. Tuomarina toimi erittäin pätevä kasvattajatuomari suoraan Unkarista, jolta oli kyllä mahtava kuulla suomalaisten pumien (etenkin urosten) todella korkeasta tasosta! Ihan itsekin meinasi herkistyä siinä ylistyssanoja kuunnellessa...

_SAM8047
ROP ja ROP-VET Felallo-Fulu Fiona, VSP ja VSP-VET Karvakorvan Elohiiri

Kirka, Della, Nomi ja Feny ♥
© Eevaliisa Pohjanen
Sunnuntaina kisattiin sitten kovatasoinen kisa upk:n mestaruuksista. Dellan suoritus oli paljon edellistä parempi ja tällä kertaa pisteitä lähti ääntelystä vain kaksi ja yksi kyltin nuuhkaisusta. Niinpä Della tuli toiseksi 97:llä pisteellään unkarinpaimenkoirien mestiksissä, ja koko kisassa päätyi sijalle 4. Neljä pumia sai alokasluokassa yli 94p, joten kilpailu oli todella tiukka! Todella ylpeä sai olla unkarilaisten suorituksista! :)

Rally-tokokokeisiin eksyttiin vielä kerran syyskuun puolessa välissä, kun suunnattiin Hyvinkäälle tuplakisoihin. Alokasluokan rata sujui Dellalta todella hyvin ja suoritus olikin ehdottomasti rennoin ja iloisin, sitten vuosi sitten tapahtuneen katastrofikokeen jälkeen! ♥ Vieläkään Della ei ollut täysin omaitsensä radalla, mutta nyt se kuitenkin pystyi jo pitämään seuruussa kontaktia. Tuomari tykkäsi myös Dellan menosta ja palkitsi meidät täydellä sadalla pisteellä, joka oikeutti toiselle sijalle. Samalla Della ansaitsi koulutustunnuksen RTK1. Tässä video radasta!



Niinpä päästiin korkkaamaan samoissa kisoissa hihnaton (vihdoin, jes!) avoin luokka. Itse otin turhia virheitä pitkin rataa, mutta pisteitä jäi kuitenkin 94 eli saatiin heti hyväksytty tulos! Vähän Della paineistui tän radan aikana, mutta suoritti kuitenkin kohtuullisen hyvin ja hiljaa (!!). Sain siis olla todella tyytyväinen kisojen tuloksiin, sekä Dellan asenteeseen radoilla.

_SAM7583
Annika nappasi meistä ihania kuvia yksi lämmin kesäilta ♥
Kesän aikana kunnostauduttiin myös tokokoerintamalla. Heinäkuussa käytiin kokeilemassa kisaamista pitkästä aikaa tuloksena 236,5p ja AVO2. Viimeiseen liikkeeseen, eli kaukoihin, asti oltiin kiinni ykköstuloksessa, mutta sitten Della päätti lähteä hipsimään perääni heti, kun jätin sen. Koetilanne oli Dellasta edelleen todella inhottava, joten en yhtään ihmettele, ettei se halunnut jäädä yksin paikalleen kaukoissa. Kokeen jälkeen oli taas täysin musertunut olo, ja pohdin pitkään, josko koe olisi ollut Dellan tokouran viimeinen.

Syyskuussa päätin kuitenkin sisuuntua ja katsoin Dellalle vielä muutaman kokeen kalenteriin. Della oli tehnyt todella hyviä koetreenejä, joten hieman jopa luottavaisena lähdettiin 23. päivä Ylöjärven legendaariselle Mutalan kentälle kokeilemaan päivän koekunnon. Liikkeet oli jaettu yhteensä kolmeen kehään, eli yksilöliikkeet suoritettiin kahdessa osassa. Liikejärjestys oli aivan täydellinen Dellalle: ensin paikkis, sitten tokassa kehässä seuruu, jäävät, luoksari ja ruutu, sekä vikassa kehässä nouto, kaukot, hyppy ja kierto. Jokaisessa kehässä oli siis ekat liikkeet hieman rauhallisempia ja vauhtiliikkeet vasta vikoina. Vauhtiliikkeiden jälkeen Dellan vire on usein niin korkea, että se ei kykene (kokeessa varsinkaan) mihinkään hiljaa, joten oli hyvä päästää se vauhtiliikkeiden jälkeen heti pois kehästä.
Niinpä Della pystyi kuin pystyikin suorittamaan kaikki liikkeet ilman täydellistä pakan hajoamista, joten pisteitä kertyi yhteensä 278,5, eli avoimen kolmas ykkötulos oli vihdoin plakkarissa ja Della ansaitsi itselleen TK2-koulutustunnuksen! ♥ Fiilis kokeen jälkeen oli ihan hurjan onnellinen ja helpottunut, vaikka itse koesuoritukseen en ollutkaan tyytyväinen. Kehässä Dellan mielentila ei ollut vieläkään sellainen, minkä haluan, mutta kyllä tässä on jotain edistystäkin tullut vuoden aikana. Mutta sen olen varma, että voittajaa ei korkata ennen kuin palkattomuus ja sosiaalinen palkka on täysin kunnossa.

Della oli kerrankin osunut kameraan agilitykisoissa! Suuri kiitos kuvista Katariina Tenhuselle!
Tältä Della oikeasti näyttää radalla :D
© Katariina Tenhunen
Aksakisoissa ei olla juurikaan käyty smien jälkeen. Muutamissa kisoissa käytiin heinäkuussa, joista mainittavia tuloksia tuli vain TamSKin tuplakisoista, kun haettiin agiradalta yksi nolla ja hypäriltä hyvä vitonen. Kisotaukoon syynä on ollut nyt meidän virallisesti alkanut puomin juoksukontaktiprojekti. :D Pääsin kuunteluoppilaaksi lyhyelle juoksarikurssille elo-syyskuussa, joten nyt meillä on vähän tarkemmat suunnitelmat, miten lähteä etenemään treeneissä. Suurin hankaluus on Dellan 2on2off-kontakti, jota se yrittää kovasti tarjota heti, kun otan oman liikehäiriön tai etupalkan käyttöön. Ollaankin nyt aloiteltu mattotreenit lähes alusta uuden namiautomaatin kanssa, ja edistystä on alkanut tulla jo kivasti. Tällä hetkellä Della osaa tehdä tiukat käännökset väärinpäin puomin kontaktilla ja ne vaikuttaa helpommalta projektilta kuin suora poistuminen. Suoraa ollaan tehty nyt vain puomin alastulo maassa ja näitä treenejä jatketaan vielä niin kauan, että saadaan laukat tasaantumaan.
Videolla käännöksiä kuukauden takaa, tällä hetkellä tehdään vain videolla viimeisinä näkyviä toistoja, mutta lähetyksiä eri kulmista.



Siinä taisi olla kaikki tärkeimmät kesän tapahtumat! Kovasti olin odottanut tästä kesästä pentukesää, mutta tällä kertaa unelma pennusta siirtyi myöhemmäksi, kun haluamaani pentueeseen syntyi vain uroksia. Onneksi suunnitteilla on uusi ihana pentue, jota saan jäädä jännityksellä odottamaan. Jos suunnitelmat toteutuvat toivotunlaisesti, ensi vuoden alkupuolella meille tassutelee uusi perheenjäsen :) Loppuun vielä Dellan pentukuvia, nimittäin tänään on tasan viisi vuotta siitä, kun haettiin pieni koalan poikanen meille! ♥

Sennin järkkäri 7.10.13 017

Sennin järkkäri 7.10.13 073

Sennin järkkäri 7.10.13 131

21.6.2018

SM-kisat ja muuta mukavaa

Tässä kipeenä ollessa on viimein aikaa kirjoitella vähän kuulumisia! Ollaan kevään ja alkukesän aikana keretty puuhailla kaikennäköistä, joten otetaampa pikakelaus menneisiin tapahtumiin.

_SAM6817

Hempu pääsi taas toukokuun alussa paimentamaan! Oli niin kiva pitkästä aikaa viettää päivä pelkästään Hempun kanssa. Tällä kertaa Hempu pidettiin kokoajan liinassa, ettei se alkaisi riehumaan. Viimeksi heti, kun siltä otetiin panta pois kaulasta, se sai "villi ja vapaa"-kohtauksen, jonka aikana se ei mm. kuullut mitään... Paimennuskeppi oli myös aivan turha, koska Hempua ei olisi voinut vähempää kiinnostaa koko kapistus, vaikka sillä yriteltiin pelotella neitiä. Niinpä siis Hempu pidettiin tällä kertaa liinassa koko ajan. Hempulle kuumuus ei ollut hyvä juttu, ja se oli jotenkin todella häiriöherkkä. Muutamia hyviä pätkiäkin saatiin, vaikka Hempu olikin liinassa vain varjo viime kertaisesta.

_SAM6827

_SAM6856

Annikalle vielä super iso kiitos kuvista!

Hempu ja Della saivat myös molemmat omat hieronnat toukokuussa, kun Heidi (HeiDog Oy) tuli meille hieromaan likat. Hempu oli jumissa selän lisäksi myös lapojen alueelta. Heidi sai kuitenkin hyvin hierottua Hempun ja blondi vaikutti todella hyvältä heti hieronnan jälkeen. Ihmeteltiin Heidin kanssa Hempun outoa ihoa lapojen alueella - siellä oli todella paljon kuona-aineita ja lisäksi iho oli tietyltä alueelta selkeästi normaalia paksumpaa. Heidikään ei tiennyt, mistä paksuus voisi johtua, mutta sain ohjeeksi rullailla Hempun ihoa ihan päästä hännän tyveen asti. Tällä tavalla verenkierto tehostuisi ja ainakin tähän mennessä rullailu on toiminut kivasti.
Dellan oli taas todella vaikea rentoutua hierottaessa. Sitä ahdistaa tosi paljon, jos se joutuu olemaan paikallaan "pakotetusti" ja silloin se jännittää ihan jokaista lihastaan. Pikku hiljaa Della kuitenkin alkoi rentoutua ja paikat alkoivat avautua. Della oli aikalailla joka paikasta jumissa, joka on kuulemma tyypillistä tällaiselle jännittäjälle. Dellahan siis jännittää mm. liukkaita lattioita, joten nykyään kun muu perheeni asustaa kerrostalossa, sinne meneminen on todella inhottavaa Dellalle. Nykyään pyrin kantamaan sen aina liukkailla lattioilla, jotta se ei vetäisi itseään aivan jumiin.
Lisäksi Dellan niska oli toodella jumissa. Epäilen tähän syyksi lelun repimistä, jota tehdään joka treeneissä paljon. Myös molempien koirien hauikset olivat jumissa, joten sain hyviä vinkkejä, miten venytellä niitä. Ensi kerraksi suunniteltiin Dellalle fasciamanipulaatiota kokeiltavaksi, jos se auttaisi jännittäjäneitiä vähän paremmin.

(c) Katariina Tenhunen
Keväällä jatkettiin myös pikkuhiljaa kisaamista aksassa, vaikka Dellan juoksu-a ei ole vieläkään valmis. Edelleen heti kun bumpperi otetaan pois, Dellan viimeinen laukka jää liian lyhyeksi. Treenejä kuitenkin jatketaan sitkeästi, koska juoksu-a on niin paljon nopeampi vaihtoehto kun Dellan hidas pysäri. Plussana myös puomiin on tullut rutkasti nopeutta lisää, tosin nykyään Dellan kanssa saa välillä vähän keskustella, tarviiko puomille pysähtyä...
Tamskilla käytiin huhtikuussa hakemassa kaksi vitosta ja kaksi hylkyä. Videolla parhaat radat, eli a ja b, jotka tuomaroi Anne Savioja. A-radalta tuli vain vitonen aalta ja se oli kyllä tosi hyvä rata! Dellan etenemäkin oli 4,6m/s, vaikka se hieman katselikin hyppyjä. B-radalta tuli hyl kepeiltä, kun olin Dellan tiellä.



Toukokuussa lähdettiin sitten Valkeakoskelle kokeilemaan onnea. Päivä oli todella kuuma, joten tuomarit Petteri Kerminen ja Marja Lahikainen pitivät rimat alhaalla (30-35). Kermisen radoilla aloitettiin hypärin muodossa ja jännitin kerrankin ihan todella paljon. Kädet ja jalat täristen päädyttiin maaliin nollana! Oli kyllä niin onnellinen ja varsinkin helpottunut fiilis, kun vihdoin (!!) saatiin se eka nolla kolmosista. Toinen rata ei sitten ollut enää niin hyvä, mutta jollain ihmeellä tuomarin kädet eivät nousseet tälläkään radalla kertaakaan, eli nolla sekin! Tuli siis vedettyä uskomattomasti tuplanolla! Seuraavilla radoilla tuli sitten pudotus pilvilinnoista, nimittäin molemmilta radoilta aalta kontaktivirhe, sekä jälkimmäisellä uusin puomin, kun Della tuli törkeesti läpi. Ihan hirveitä ratoja nämäkään ei ollut, joten sai kyllä ihan super hyvin mielin lähteä kohti sm-kisoja!

Viime viikonloppuna toteutuikin sitten yksi haave, kun päästiin kisaamaan aksan sm-kisoihin Vantaalle. Lähtökohdat eivät tosin olleet kovin hääppöiset, koska olin jo alkuviikosta kipeä, eikä lauantaina olo ollut helpottanut juurikaan. Päätin kuitenkin, etten suostu missaamaan sm-debytointia, joten lääkkeet naamassa lähdin ajamaan kohti Myyrmäen urheilukeskusta. Meidät valittiin jo aikaisemmin Pumit ry:n joukkueeseen ja päästiin starttaamaan joukkueen toisina. Annika ja Nomi vetäsivät pohjille nollan, joten hyvä pieni paine yllä päästiin starttaamaan. Rata vaikutti todella kivalta, eikä siinä ollut mitään hankaluuksia meille. Jännitin todella paljon taas Dellan aata, ja päätin sitten yrittää pysäyttää Dellan siihen, jos vaikka D olisi muistanut vielä pysärin. Della ei kuitenkaan pysähtynyt, vaan pomppasi juuri ennen kontaktipintaa. Vitonen siis napsahti, mutta muuten saatiin vedettyä rata puhtaasti! Maalissa oli todella hyvä fiilis, vaikkakin olo oli ihan kauhea... Olin niin ylpeä Dellasta, kuinka se oli kulkenut ihan noin vaan välittämättä isojen kisojen häiriöistä.



Valitettavasti meidän joukkueen kaksi viimeistä koirakkoa teki hylyn, joten joukkue jäi ilman tulosta. Oli kuitenkin mahtavaa päästä seuraamaan sm-kisoja paikan päältä ekaa kertaa! Tunnelma oli ihan huikea ja kisapaikka oli ihan just eikä melkein täydellinen. Toivottavasti ollaan ensi vuonna jälleen mukana!

_SAM7101

Dellakin kerkesi täyttää kesäkuun alussa 5 vuotta ja kuten Dellan sivulle jo päivitin, neiti jäi nyt kokonaan pennuttamatta. Kasvattaja tuli lopulta siihen tulokseen, ja sain siirrettyä Dellan omiin nimiini sm-kisoja varten. Ruotsineiti on siis nyt virallisesti suomalainen!

Pari viikkoa sitten käytiin pitkästä aikaa Annikan ja pumien kanssa lenkillä, ja voi että kun Hempukin tykkäsi pitkästä aikaa juosta muiden kanssa! Se oli muutenkin ihan innoissaan ja kävi mm. pulahtamassa suohon uimaan. Iän tuomaa viisautta odotellessa... Blondista muuttuikin sitten brunette ja kotona Hempu pääsi suoraan suihkuun. Haju oli..., noh, eiköhän jokainen tiedä. Onneksi ennen uintireissua ehdin nappasta nelikosta muutamat kuvat!

_SAM7125

_SAM7127

Tokopuolella ollaan hinkattu koetreenejä ja painittu paineistumisongelman kanssa. Della on siis jostain syystä päättänyt, että palkkattomassa koetreenissä on tosi ahdistavaa tulla mua kohti tai kun itse tulen Dellaa kohti. Della siis alkaa haukkuun, eikä suostu tulla perusasentoon tai nousee siitä, jos tulen kohti. Eli juuri niinkuin se teki katastrofikokeessa vuosi sitten. Olen toisaalta iloinen, että ongelma tuli jo nyt koetreeneissä esiin, eikä sitten vasta oikeassa koetilanteessa. Toivon mukaan saadaan treenattua ongelma pois, ennen meidän seuraavaa koetta, joka on itseasiassa jo aika pian!! Menin mielenhäiriöissäni ilmoittamaan Dellan 14.7. olevaan kokeeseen, joka järjestetään samassa paikassa, kuin katastrofikoe. Toisin sanottuna verta nenästä kaivamista, mutta mennään nyt kokeilemaan, miltä se kisaaminen tuntuu pitkän tauon jälkeen.

Instagramissa heitin kyselyä, josko porukkaa kiinnostaisi taas ruokintapostaus. Idea sai positiivisen vastaanoton, joten palaan aiheeseen mahdollisimman pian! Hyvät juhannuksen kaikille!

_SAM7096