Treenimotia ja pentukuumetta <3

Itellä on kauhee hinku treenaan tokoo... tietenkin nyt kun oon kipee. :// Hiihtoloman kunniaks tulin kunnolla kipeeks. Nyt jo neljättä päivää kuumeessa... :( Yritin vähän harjotella perusasennon paikkaa täälä sisällä... meilläkun kävi niin, että viime lauantaina TamSKin treeneissä ohjaaja sano, että koira on n. 10cm liian edessä... kukaan muu ei oo koskaan sanonu mitään Hempukan perusasennosta. O.o Nyt sitä on vähän vaikeampi alkaa siirtään taaemmaks. :/
Sitten otettiin vähän hyppyä kotitekosella esteellä (hyllyn "taso" :D) Meni ihan hyvin, vaikka Hempsulla ei ollu kauheesti motivaatioo. :D

Oon nyt yrittäny viikon saada vanhemmat taivuteltua toiseen koiraan... Kesäks olis niin kiva saada pumin pentu. :) Olis niin kiva, kun sais opettaa kaikki perusasiat uudestaan pennulle, ja osais opettaa ne oikein... :D Pääsis vähän niinku alottaan puhtaalta pöydältä. :D Mun taivutteluyritykset ei kyllä oo tuottanu hirveesti tulosta... mutta yritän vielä! ;)



Tää nyt oli vaan tämmönen lyhyt tylsyys postaus, mutta parempi edes jotain, kun ei mitään! ;)

Kirjoitellen Senni & Hempukka

Ps. Valitan ton kuvan laatua, padillä otettu... :/ + en saa siirrettyä sen paikkaa tällä bloggerin sovelluksella... Mut siis se on joku vanha kuva, jota oon vähän muoksinu. Siinä siis Hempukka ja Sulo ♥

Haaste

Meidät haastettiin siskon blogissa, ja otamme haasteen vastaan. :)

Haasteen säännöt:

*Kerro 11 faktaa itsestäsi
*Vastaa haastajan 11 kysymykseen
*Keksi 11 uutta kysymystä
*Haasta 11 uutta bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
* Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

1. Asun Tampereella

2. Käyn yläastetta

3. Olen blondi (ulkoisesti! :D)

4. Minulla oli luokkani parhain keskiarvo viime todistuksessa

5. Käytän todella harvoin muita housuja kuin farkkuja

6. En ole koskaan värjännyt hiuksia

7. En käytä koruja

8. Olen harrastanut karatea

9. Rakastan lukemista

10. Minulla on silmälasit

11. Tykkään valokuvaamisesta

1. Mikä on tärkein tarvike, jota tarvitaan koiranhoidossa?

Vaikea sanoa. :D Jos se olisi 'tärkein asia' niin se olisi ehdottomasti rakkaus ja huumorintaju ( ainakin pumin kanssa) :D

2. Oletko koskaan kokenut epätoivon hetkiä koirasi kanssa? Millaisia?

Olen, varsinkin haukkumisen ja karkailun kanssa. Haukkumisesta olenkin kertonut edellisissä postauksissa. Karkaamista esiintyi Hempukalla agilityn alkeiskurssilla, kun kaikki koirakot olivat samalla kentällä samaan aikaan. Hempukka päätti juosta leikkimään muiden koirien kanssa, ja itse sain juosta sen perässä ympäri kenttää, kun neiti kävi moikkailemassa muita kurssilaisia. :D

3. Mikä on mielestäsi parasta koirasi ulkonäössä?

 Kaikki pumien omistajat sanovat varmasti saman: korvat. ;)

4. Muuttaisitko jotain koirassasi?

 En varmaan. Tai no, ehkä äänekkyyttä voisi olla vähemmän. :D

5. Onko teillä harrastuksiin liittyen jotain tiettyä haavetta tai toivetta?

 Ei varmaan muita kun kisaamaan pääseminen. :)

6. Voisitko kuvitella joskus omistavasi toista rotua, kuin mitä sinulla nyt on?

 En missään nimessä.

7. Laita mielestäsi onnistunein kuva koirastasi tähän.

Ensimmäinen kuva, minkä olen ottanut järkkärillä (Miljan järkkärillä :D)

Tuo kuva on varmaan onnistunein. Tai ainakin yksi niistä. ;)

8. Oman rotusi hyvät puolet? Entä huonot?

 Hyviä puolia ovat energisyys, koko, helppo turkki, älykkyys, persoonallisuus, jne. (näitä voisin luetella vaikka koko päivän. :D)

Huonoja puolia ei kauheasti ole, mutta sanottakoon nyt vaikka äänekkyys ja vieraille varautuneisuus. Toki nämäkin piirteet ovat pois opetettavissa. :)

9. Millainen on teidän normaali arkipäivä?

 Meidän normaali päivä alkaa n. klo. 6.40, jolloin lähden viemään Hempukkaa aamupissalle. Sitten ennen kahdeksaa lähden kouluun. Äiti vie Hempukan kahdentoista maissa parin tunnin lenkille metsään tai koirapuistoon, ja antaa sen jälkeen Hempukalle ruuan. Sitten tulen koulusta kahden-kolmen aikoihin ja lähden viemään Hempukkaa neljän aikaan n. puolen tunnin lenkille. Sitten teen läksyt, ym. ja puuhailen Hempukan kanssa. Sitten Hempukka saa ruuan viiden aikaan. Seitsemältä Hempukka pääsee vielä pissatuslenkille.

10. Mistä koirasi on eniten mielissään (esim ulkoilu, ruoka, vieraat yms)?
Varmaan metsässä tai jäällä vapaana juoksimisesta. :)

11. Kerro yksi kokemanne korvaamaton hetki koirasi kanssa.
Se, kun toimme Hempukkaa kotiin. Sitä en voi koskaan unohtaa. Olimme takapenkillä pikkuveljeni kanssa, ja sylissäni istui maailman suloisin otus. Ajattelin kokoajan, että nyt joudumme onnettomuuteen/kolariin, koska en mitenkään pystynyt uskoa, että tämä olisi totta ja että näin voisi tapahtua. Puolimatkassa Hempukalle tuli paha olo, ja se oksensi pikkuveljeni syliin. :D Onneksi olin ottanut pyyhkeen mukaan, joten saimme suurimman osan oksennuksesta siihen. ;) Pääsimme turvallisesti kotiin, ja Hempukka pääsi tutustumaan uuteen kotiinsa. :)

Kysymykset:

1. Mitkä ovat koirasi/koiriesi huonot puolet?

2. Onko koirallasi/koirillasi jokin erikoinen tapa? Jos on, niin mikä?

3. Kerro koirasi/koiriesi päivärutiinit

4. Mitä tavoitteita sinulla on koirasi/koiriesi kanssa harrastuksien suhteen?

5. Häpeätkö joskus koiraasi? Milloin?

6. Mitä mieltä olet koirien pukemisesta?

7. Minkälaista elämää toivot viettäväsi koirasi/koiriesi kanssa 3 vuoden päästä?

8. Mikä on koirasi/koiriesi lempilelu?

9. Onko koirasi käynyt näyttelyissä? Jos on, niin millä menestyksellä?

10. Pelkääkö koirasi raketteja?

11. Onko jotain, mihin haluaisit vielä enemmän panostaa koirasi hoitamisessa?

Ja haastan Oonan & Roosan, Leonan & Räpän ja Fionan omistajineen! :)



Kirjoitellen Senni & Hempukka

Ps. Noista teksteistä tuli ihan oudon väriset ja kirjasinkin vaihtu, mutten jaksa nyt alkaa säätää niitä... :/

Toivepostaus: Video Hempukan omaperäisestä sekoilusta

Tossa se nyt viimein on. Laatu on vähän huono, koska kännykällä kuvattu... :/

Tollasia hepuleita se saa melkein joka päivä. Varsinkin kun se tulee suihkusta puoli märkänä, niin se menee ihan sekaisin. :D


Tää nyt oli tämmönen pikapostaus, mutta eipä tästä aiheesta paljon kirjoteltavaa olekaan. :)

Kirjoitellen Senni & Hempukka

Ylöjärven laskiaismätsäri

Tulipahan sitten lähdettyä taas mätsäriin. Tällä kertaa pääsin esittämään myös Oonan. :)
Lähdimme mätsäriin jo 10.30, koska Milja oli lupautunut avustajaksi mätsäriin. Olimme ottaneet molemmille koirille häkit, jossa ne saivat odotella rauhassa kehän alkua.

Kuva kakaroiden häkkijärjestelystä. :D

Ensin menin Oonan kanssa kehään. Oona vastassa oli cavalieri. Oona oli ihan jäässä, jonka takia sen jalkoja ei voinut oikein siirrellä. :( Kävely meni kuitenkin ihan mukavasti, ja hampaatkin neiti uskalsi näyttää tuomarille. :) Niinpä me saatiin punainen. :)



Pikku-Oona palelee. :(

Hempukan kanssa kun päästiin kehään, niin kakara oli ihan innoissaan, ja ehkä liiankin. :D Kävely oli hackney-ravin näköistä kauhomista, ja seisominen vinoa. Tuomaria Hempukan piti taas vähän vierastaa, vaikka suostui se näyttämään kuitenkin hampaat. :) Niinpä vastassa ollut aussie sai punaisen ja me saatiin sininen. Varmaan ekaa kertaa vuoteen. :D

Nauhakehiin en Oona enään saanut, vaan Milja halusi viedä sen. Siitä ei sijoitusta.

Sinisten nauhakehässä Hempukka kuitenkin oli oma itsensä, eikä pelleilevä kakara. Niinpä me päästiin jatkoon, kun pienempiä aikuisia juoksutettiin. Sitten isot juoksutettiin (kaikki aikuiset oli samassa luokassa) ja niistä jatkoon pääsi myös kaksi. Sitten mentiin nelisteen ympäri, ja seisotettiin. Hempukan mielenkiinto oli jo lähtenyt, eikä sitä olisi enään millään kiinnostanut tönöttää kehässä tuomareiden katseen alla. Sain kuitenkin sen mielenkiinnon jotenkin heräämään, ja meidät julistettiin ensimmäisiksi!

Hetken päästä alkoikin jo BIS-kehä. Siinä vaiheessa ei ollut kiinnostusta neidillä enään ollenkaan, mutta ihmeekseni sijoituttiin kuitenkin kolmansiksi. :)))

Niinpä tämänpäivän tulos SIN1, BIS3. :)

Hempukka poseeraa saaneensa mitalin kanssa. :)

Kirjoitellen Senni & Hempukka

Ps. Toivepostaus tulee tällä viikolla, LUPAAN!

Avautumista

Harvoin kerron blogissa Hempukan ongelmista. Kun luin vanhoja postauksia, huomasin, että niiden kautta voi saada hyvinkin mielikuvan, että elämä pumini kanssa on yhtä ruusuilla tanssimista. Niinpä omistan tämän postauksen Hempukan paheille, joita itse henkilökohtaisesti häpeän suuresti. (joten tämän kirjoittaminen on aika tuskaa)

1# Ovirähjääminen

Aina kun joku tulee ovesta sisään, Hempukka alkaa haukkua ja ryntää ovelle. Jos vieras ei ole perheenjäsen ( tai Milja, tai Luukaksen kaveri Niko), niin Hempukka räkyttää niin kauan vieraan edessä, kunnes se haetaan pois. Eikä haukkuminen siihen lopu. Vasta kun vieras menee yläkertaan, Hempukka antaa sen olla. Joskus se saattaa jopa juosta portaat ylös vieraan perässä, ja lopettaa vasta sitten, kun vieras on mennyt Luukaksen tai Martan huoneeseen.

Tätä ongelmaa olen yrittänyt jo kauan ottaa pois. On kokeiltu vesipyssyä (joka on tähän mennessä tehonnut parhaiten), herkkujen syöttämistä ja omalla paikalla pysymistä. Voin kyllä myöntää, että olen tämän ongelman kanssa ollut vähän laiska, ja kaikenlaiset kokeilut ovat päättyneet epäonnistumiseen tai luovuttamiseen.


2# Vieraille varautuneisuus

Mietin voinko yhdistää tämän ylempään, mutta tein tästä nyt oman aiheen. Hempukka ei tykkää yhtään kun vieraat koskettelevat/ haluavat silittää sitä. Tähän mennessä olen aina joutunut sanomaan pienille lapsille, kun he haluasivat silittää Hempukkaa, että "ei tämä oikein tykkää, ja se saattaa ruveta haukkumaan (joka johtuu pelosta)." Mätsäreissä ja näyttelyissä se juuri ja juuri antaa tuomarin kosketella sitä, ja silloinkin Hempukasta huomaa, että sitä jännittää kauheasti. Tästä koen enitän häpeää, koska yritin totuttaa Hempukan pienenä muihin ihmisiin, koska tiesin pumien varautuneisuudesta. Mutta en ilmeisesti onnistunut siinä.

Tätä olen yrittänyt poistaa ahkeralla mätsäreissä käymisellä. Muita keinoja en oikein ole keksinyt. En koskaan voisi pyytää jotain umpituntematonta antamaan Hempukalle herkkua, niin ujo olen. Vaikka se ehkä auttaisi ongelmaan.


3# Muriseminen

Tälle mietin kaikista eniten otsikkoa. Tämä on se meidän suurin ongelma. Tämä ongelma kohdistuu hyvin harvoin minuun tai isiin, muihin kyllä. Tässä yksi tapaus, jossa tämä ongelma voi ilmentyä:
Hempukka tulee Miljan luokse, kun tämä on saapunut meille. Hempukka haluaa rapsutuksia ja tökkii Miljan kättä. Milja alkaa rapsuttamaan Hempukkaa, jolloin Hempukka räjähtää, ts. tekee korkean murahdus-äänen ja hyökkää jonkun lelunsa (tai minkä tahansa esineen, esim. hanskan) luokse, aivan kuin puolustaen sitä, vaikka Miljalla ei olisi ollut aikomustakaan ottaa tätä esinettä.

Toinen esimerkki: Hempukka makaa äidin vieressä vanhempieni sängyssä, ja äiti silittää sitä. Sitten Martta tulee Hempukan viereen, ja alkaa rapsuttamaan tätä. Hempukka alkaa murista. Äiti komentaa Hempukan alas sängystä, jolloin Hempukka hyppää alas sängystä muristen ja hyökkää samalla tavalla jonkun esineen luo, kuin edellisessä esimerkissä.

Olen miettinyt, että voisiko tämä johtua johtajuusongelmasta, mutta mielestäni meillä ei ole sitä ongelmaa. Ainakaan minun ja Hempukan kohdalla. Äiti ei ole varsinaisesti Hempukan "yläpuolella", mutta en usko, että ongelma johtuu siitäkään, koska toisessa esimerkissä minä voisin olla hyvinkin äidin tilalla.

Tähän ongelmaan en ole siis vieläkään löytänyt ratkaisua. Olen kuluttanut todella paljon aikaa etsien tietoa koirien käyttäytymisestä, jotta saisin ratkaistua tämän ongelman. Haluaisin tietää, mitä Hempukka tarkoittaa eleillään, joita se viestii tässä ongelmassa.



Joskus olen jopa kateellinen, kun muiden koirilla on ongelmia, sillä yleensä nämä ongelmat ovat esim. remmirähjääminen. Sellaisen ongelman voi opettaa pois, tai ainakin tietää, miten se opetetaan pois. Mutta tuon viimeisen ongelmamme kanssa olen ollut ihan hukassa, koska en oikeasti tiedä, miten sen voi opettaa pois, tai mitä koira sillä tarkoittaa. Eli jos jollain olisi jonkinlaista avustuskeinoa näiden ongelmien ( varsinkin viimeisen ongelman kanssa ), niin olisin enemmän kuin kiitollinen avusta. :)


Mutta täytyy muistaa, että vaikka Hempukalla onkin näitä ongelmia, niin se on minulle äärettömän rakas, enkä mistään hinnasta luopuisi siitä. Se kuitenkin osaa käyttäytyä hihnassa, on hallittavissa eri tilanteissa, ei pelkää arkitilanteissa mitään asioita ja on kuitenkin suhteellisen helposti motivoitava. (heh, piti lisätä vielä loppuun kehuja Hempsusta, ettei ihan surkeaa kuvaa siitä saisi :D )

Kirjoitellen Senni & Hempukka

Mätsäröintiä viimein

Pitkän tauon (n.2 kk :D) jälkeen olimme taas mätsäröimässä. Tällä kertaa mätsäri oli järjestetty TamSKin koiratallissa. Milja tuli Oonan kanssa mukaan. Tuomariksi meille oli ilmoitettu Kati Mölsä.
Vähän ennen kehien alkua saavuimme paikalle. Tapasimme Adan & Leona-bichonin ja Mirellan & Fiona-bichonin. Kummatkin olivat söpöjä pomppivia poutapilviä (siis koirat :D).
Ensin kaikki pienet aikuiset menivät kehään. Meitä oli vain 15, koska mätsärissä oli ennakkoilmoittautuminen, ja osallistujamäärä oli rajattu. Koirat seisotettiin, ja sitten porukka jaettiin kahteen ryhmään ja juostiin kehän ympäri. Hempukka meni suht hyvin, mutta seisominen oli aivan vinoa... (seisotin vapaasti). Sitten aloitettin pariarvostelu. Menimme kehään toisina ja valitettavasti Oona ja Milja olivat meidän parina. Sitten seisotettiin ja tuomari tuli moikkaamaan koiria. Hempukka meni yllättävän rohkeasti haistamaan tuomaria. :) Sitten Oona meni pöydälle ja jäimme odottelemaan.
Pian Hempukkakin pääsi pöydälle. Sitä alkoi hieman jänskättää, joten tuomari varmuudella kysyi, että saiko päätä ja hampaita katsoa/kosketella. Annoin siihen luvan, vaikkei tuomari sitten Hempukan hampaita katsonutkaan... :/ Laskin Hempukan pöydältä alas, jonka jälkeen menimme taas seisomaan Oonan ja Miljan viereen. Sitten tuomari ei osannut vielä päättää, joten menimme vielä kierroksen ympäri. Viimein tuomari oli tehnyt päätöksen, ja saimme punaisen nauhan! :)))

Oonuli ♥

Sitten sinisten nauhakehässä Oona esiintyi upeasti ja oli viimein SIN2. Mirella & Fiona olivat SIN3:sia. Sitten olikin meidän vuoro. Hempukkaa alkoi jo vähän väsyttää, mutta yritin skarpata sitä vielä hetken. Sen jälkeen vähän liikuttiin ja Hempukkaan tuli lisää virtaa. Sitten taas seistiin, ja tuomari alkoi tiputella koirakoita. Lopuksi jäljellä oli enään neljä. Tuomari alkoi luetella sijoittuneita, ja Ada & Leona olivat PUN4. Sitten sijoitettiin lisää koiria. Viimein tuomari sanoi nimemme ja tulimme ensimmäisiksi!!!

Milja taitavasti jätti jalat pois kuvasta :D
(c) Milja

Vuorossa oli vielä BIS-kehä. Silloin Hempukkaa ei enään ollenkaan kiinnostanut, ja keskittyminen herpaantui kokoajan. Meitä vastassa oli kaksi nahkaa ja villakoira. Sitten juostiin muutama kierros ja seistiin piiiiitkään. Viimein tuomarit olivat valmiita, ja meidät sijoitettiin toisiksi! Saimme pokaalin ja paljon erilaisia herkkuja ja lelun. :)

BIS-kehässä. Ei vielä oikeilla sijoilla. :D
BIS1 oli toinen nahkoista (en muista kumpi :D) BIS2 me, BIS3 taas toinen nahka ja BIS4 villis.
Kuva (c) Milja

Kehän jälkeen tuomarimme (joka oli valinnut meidät PUN1:siksi) tuli vielä kertomaan, että jos olisi itse saanut valita, niin olisimme olleet BIS1:siä. Niin loistavaa yhteistyömme oli ollut ja koira oli kuulemma niin luontaisesti ollut kehässä. :D Meidän pitää kuulemma ehdottomasti jatkaa, ja sen lupasinkin. ;)

(c) Milja

Kirjoitellen Senni & Hempukka

Turku KV 19-20.1.

Tulee vähän myöhässä, mutta koittakaa kestää. :D
Lauantaina olin Turussa vain turistelemassa, ilman Hempukkaa. Pääsin Hempukan kasvattajan kyydissä. Näin Hempukan siskoja, ja paljon muitakin pumpeloita. ;) Tuomarina oli puolalainen Andras Polgar. Uroksista lähes kaikki saivat ERIn. Parhaaksi urokseksi valittiin Jesper. Sitten oli narttujen vuoro. Hempukan sisko, Frida sai EHn ja oli NUK4. Hempukan toinen sisko, Inna yllätti taas totaalisesti voittaen nartut, ja lopulta ollen myös ROP. Lisäksi Inna sai SERTin ja CACIBin. Ryhmäkehässä ei kuitenkaan tullut sijoitusta. Fifikuksen muillakin pumeilla meni ihan mukavasti. Fifikus Szelvezs "Tuuli" sai EHn ja oli AVK1, Fifikus Vadvirag "Mirkku" sai myöskin EHn ja oli JUK1, Fifikus Hiedelem "Tatu" oli VET ROP SAn kera ja Fifikus Ribizli sai ERIn ja SA ja oli VAK2.

Sitten sunnuntaina oli viimein meidän vuoro. ;) Lähdimme ajelemaan Turkuun kahdeksan maissa. Mukaan tuli myös Milja kannustusjoukoiksi ja kuvaajaksi.
Kymmeneltä olimmekin jo perillä. Ehdimme nähdä lähes kaikki nuoremmat junnut. Sitten puolet vanhemmista menivät kehään, eli myös me. :) Hempukkaa ei oikein kiinnostanut herkut, joten menin ihan paniikkiin. :D No onneksi pääsimme pian pois kehästä, jonka jälkeen tuomari kutsui 7 koirakkoa kehään kerrallaan.
Olimme aika loppupäässä, kun pääsimme kehään. Äiti oli käynyt hakemassa Hempukalle uusia herkkuja, tosin nekään ei kiinnostanut hienohelmaa... Kehässä Hempukka kuitenkin yritti parhaansa. :) Ensin oli vuorossa kehän kiertäminen ryhmässä. Tuomari oli siirtynyt kehän vasemmalle laidalle, joten piti tehdä aikamoiset vaihdokset, ettei jäänyt koiran ja tuomarin väliin. Jännitin kamalasti sitä, koska Hempukka ei siedä takaaleikkauksia. Onnekseni Hempukka kuitenkin meni ne hyvin, eikä jäänyt vilkuilemaan taakse. Meillä oli tosin vähän ongelmia, koska tuomari oli pyytänyt kaikki menemään yhtäaikaa, ja edessämme oli pieni koira, jonka kanssa mentiin tosi hitaasti. Meinasimme kokoajan juosta sen yli, koska emme mahtuneet ohittamaankaan. :/
Yksilöarvostelu meni ihan hyvin. Hampaiden näytössä tosin vähän kesti, kun en meinannut millään saada Hempukan takahampaita esiin. :/ Muutenkin kolmiossa tein huonot kulmat, joten ei ihmekkään, ettemme päässeet ryhmästämme jatkoon. Arvostelussa luki, että koiran ja esittäjän yhteistyö oli erinomaista, ja muut osa-alueet erittäin hyvää. Lisäksi tuomarin kommenttina oli, etten pysynyt paikallani ryhmäliikkeissä, joka tosin oli totta. Mutta tyytyväinen olin ensimmäiseen kisaan, ja nyt tiedän mihin asioihin pitää ensi kerralla kiinnittää enemmän huomiota. :)



Pus pus ♥

 


Kuvat (c) Milja


Kirjoitellen Senni & Hempukka