Maanantaina pääsimme viimein toteuttamaan petsiessä suunnittelemat tokotreenit. Paikaksi valittiin Eteläpuisto. Mukaan ilmoittautui meidän lisäksi vain kaksi muuta koirakkoa, mutta se ei haitannut ainakaan meitä, paikkistreeniähän me tarvittiin.
Olimme paikalla ensimmäisenä. Pian Anni ja bostoninterrieri Lola tulivat. Otimme hieman paikkista ennen viimeistä koirakkoa. Anni laittoi Lolan puuhun kiinni liinalla, koska ei ollut 100% varma, että Lola pysyisi paikallaan. Laitoin sitten Hempukan parin metrin päähän makaamaan. Hempukka ei välittänyt Lolasta ollenkaan, eikä noussut kertaakaan. :) Kävelin aina pari askelta ja kävin palkaamassa. Vähitellen sain mentyä jo oikealle etäisyydelle. :)
Sitten otimme vähän seuraamisia. Hempukalla oli ihan hyvä vire, mutta kontakti putoili ja koira oli ehkä vähän liian takana. :/
Sitten Ida-Lotta ja schapendoes Saku tulivat. Otimme sitten lisää paikkista. :D Ida-Lotta meni piiloon ja itse kävin palkkailemassa Hempukkaa samalla tavalla kuin viimeksi. Kerran Hempukkan nousi ja lähti tulemaan kohti, jolloin kävin palauttamassa sen paikalleen niin, etten antanut sille ollenkaan huomiota/ylimääräisiä käskyjä, vain paikka-käskyn. Sen jälkeen Hempsu ei noussut. :)
Sitten otettiin vuorotellen seuruita. Anni ja Lola aloittivat. Heidän jälkeen menimme me. Otimme koko seuruu-pätkän liikkuroituna. Alku meni ihan hyvin, mitä nyt kontakti vähän rakoili. Juoksu-osuudessa Hempsu jäi jälkeen paljon. Siihen siis lisää treeniä! Täyskäännös oli täysi katastrofi, koira jäi haahuileen jonnekkin taakse. Muutenkin liian laiskaa seuraamista. :/ Saattoi toki johtua kuumuudesta...
Sitten otettiin vuorotellen luoksaria ja jääviä. Meillä meni ihan hyvin, tosin sanoin maahan-käskyn liian voimakkaasti ensimmäisellä kerralla, joten Hempukka jäi seisoon. :D Muuten kyllä meni oikein. :D
Sitten otettiin vähän erilainen luoksetulo. :D Jätettiin kaikki koirat riviin istuun ja kutsuttiin vuorotellen oma koira luokse. Ensin Anni kutsui Lolan, sitten itse kutsuin Hempukan ja sen jälkeen Ida-Lotta kutsui Sakun. Kukaan koirista ei ennakoinut tai tullut toisen koiran kutsusta! :)
Sen jälkeen Annin ja Lolan piti lähteä. Otimme Ida-Lotan kanssa vielä jäävissä istumista. Olen harjoitellut sitä Hempukan kanssa vähäsen, kun sinne BH-kokeeseen haaveilen joskus Hempukan vieväni. :D En tosin ainakaan vielä tänä vuonna....
Kummallakaan koiralla ei oikein onnistunut, mutta pienen "muistelutreenin" jälkeen molemmat osasivat. :D Sitten otettiin vielä loppuun paikkis. Ida-Lotta meni taas piiloon ja itse kävin kokoajan palkkailemassa. Kerran Hempukka nousi ja kävin palauttamassa sen samaan tapaan kuin viimeksi. Saku nousi kerran istumaan ihmeellisesti mouruten, mutta meni sitten takaisin maahan "huokaisten". :D
Sitten lähdimme vielä Ida-Lotan kanssa uittamaan koirat, etteivät ne läkähtyisi tähän kuumuuteen. :D Saku kahlasi rantavedessä ja Hempukka ui kepin perässä innoissaan. :D Kumpikaan ei välittänyt toisistaan ja ne saivat olla vapaina. Pari kertaa Hempsu murahti Sakulle kun se yritti tulla katsomaan Hempsun keppiä ja siihen Saku vastasi haukahtaen. :D
Koirat uivat (tai no Hempukka ui, Saku kahlasi vedessä) niin, että viilenivät kunnolla, jonka jälkeen lähdimme tyytyväisinä kotiin. :)
Oli oikein mukava tutustua Ida-Lottaan, varsinkin kun sain huomata, että koirissa on jonkin verran samaakin, jopa "ongelmienkin" kanssa. :D
Päivä sujui siis oikein mukavasti ja saimme haluttua paikkistreeniä, joka sekin meni todella hyvin. :) Ensi kerralla treeneissä on toivottavasti vähän enemmän porukkaa, että saisin Hempukalle vielä enempi paikkamakuuta vieraiden koirien kanssa. Tätä lisää! :)
26.6.2013
24.6.2013
Erikoispostaus: Hempukan turkinhoito
Mistä erikoispostaus?-kyselyn voitti 'Hempukan turkinhoito' ylivoimaisesti, joten kirjotellaan sitten siitä. :D Kirjoitan nyt yleisesti pumin turkista ja sen hoidosta, koska tuntuu että ihmisillä on aivan väärä käsitys siitä...
Hempukastahan ei lähde karvaa. Pumi on trimmattava rotu, jolla kuuluu olla karhea ja kihartuva turkki. Hempukalla on mielestäni todella hyvä turkki, koska se on niin karhea. Paljon näkee pumeja, joilla on ihan pehmeä turkki. (ja ehkä silloin sen hoito on haastavampaa, mutta itselläni ei siis ole kokemusta siitä :D )
Hempukan turkinhoito on siis todella helppoa. Yleensä ihmiset, jotka eivät tiedä pumeista, luulevat, että Hempukan turkinhoito on vaativaa ja ihmettelevät, kun kerron että se on itseasiassa todella helppoa eikä karvaa irtoa ollenkaan. Luultavasti jalkojen pitkät karvat hämäävät. :D
Viereisessä kuvassa onkin sitten Hempukan turkinhoitoon vaadittavat tavarat shampoita lukuunottamatta. :D Ensimmäisenä kuvassa on Hempsun kampa (num. 1). Sillä kampaan Hempsun jalkoja, häntää ja päätä. Jalkoja harjailen aina kun ne näyttävät takkuisilta sekä tietenkin trimmauksen yhteydessä.
Toisena kuvassa on Hempukan karsta (num. 2). Sillä harjailen Hempukan jalkoja ennen kehään menoa ja jonkin verran käytän sitä myös trimmauksessa.
Kolmantena kuvassa (num. 3) on Hempsun sakset. Ehkä maailman huonoimmat trimmaussakset, mutta ne olivat niin halvat, että oli pakko ostaa. :D Lähiaikoina pitäis kyllä ostaa pidemmät ja paremmat...
Pumit siis trimmataan pitkillä saksilla ja koko koira leikataan niillä. Pumeilla ei ole mitään tiettyä leikkaustapaa, vaan tapoja on yhtä paljon kuin on trimmaajiakin. :D Kuitenkin perussääntöinä on mm. neliömäisyyden tavoittelu, laskeva ylälinja ja vetäytyvä alalinja. Pään kuuluu olla tylppä kiila (muttei kuitenkaan suippo) ylhäältä ja sivusta katsottuna. Korvat siistitään niin, että ne olisivat V:n muotoiset ylöspäin käännettyinä. Etujalkojen kuuluu olla kehon "tukipilarit". Kylkiin kuuluu leikata "lommot", jotka näkyvät ylhäältä päin.
Siinä jotain perusasioita pumin trimmaamisesta. Mutta niinkuin sanoin, tapoja on yhtä paljon kuin trimmaajiakin, joten jotkut saattavat leikata puminsa vähän toisella tavalla. :D
Sitten viimeisenä (num. 4) kuvassa on Hempsun pohjavillakarsta, jossa on pyörivät piikit. Sitä saan käyttää tehokkaasti Hempukan kohdalla, koska sillä on TODELLA paljon pohjavillaa. Siitä irtoaa muovipussillinen pehmeää pohjavillaa joka kerta (tosin en ole kauhean ahkera karstaamaan...)
Pumeilla vähän vaihtelee pohjavillan määrä. Olen nimittäin kuullut myös pumista, jolla ei ole lainkaan pohjavillaa. :o
Sitten shampoot. Tällä hetkellä Hempukalla on kaksi shampoota, Pet Headin Dirty Talk ja Pet Headin Quickie. DT:tä käytän Hempsulla enemmän, koska se on tarkoitettu karkealle karvalle. Quickie oli taas nopea pakko-ostos, ja sitä en käytä niin paljon, koska se pehmentää turkkia. (Enimmäkseen käytän sitä siis tassujen ja jalkakarvojen pesemiseen kurakeleillä.)
Pesen Hempukan aina kun se on likainen ja viikon-pari ennen näyttelyä. Hoitoaineita Hempukalla ei ole (vielä), koska Hempukka ei takkuunnu pestessä. (Eipä siinä nyt olisikaan paljon harjattavaa :D)
Siinä taisi olla kaikki tärkein. :D Jos tulee vielä kysymyksiä koskien Hempukan turkinhoitoa, niin vastailen kyllä mielelläni! :)
Hempukastahan ei lähde karvaa. Pumi on trimmattava rotu, jolla kuuluu olla karhea ja kihartuva turkki. Hempukalla on mielestäni todella hyvä turkki, koska se on niin karhea. Paljon näkee pumeja, joilla on ihan pehmeä turkki. (ja ehkä silloin sen hoito on haastavampaa, mutta itselläni ei siis ole kokemusta siitä :D )
Hempukan turkinhoito on siis todella helppoa. Yleensä ihmiset, jotka eivät tiedä pumeista, luulevat, että Hempukan turkinhoito on vaativaa ja ihmettelevät, kun kerron että se on itseasiassa todella helppoa eikä karvaa irtoa ollenkaan. Luultavasti jalkojen pitkät karvat hämäävät. :D
Viereisessä kuvassa onkin sitten Hempukan turkinhoitoon vaadittavat tavarat shampoita lukuunottamatta. :D Ensimmäisenä kuvassa on Hempsun kampa (num. 1). Sillä kampaan Hempsun jalkoja, häntää ja päätä. Jalkoja harjailen aina kun ne näyttävät takkuisilta sekä tietenkin trimmauksen yhteydessä.
Toisena kuvassa on Hempukan karsta (num. 2). Sillä harjailen Hempukan jalkoja ennen kehään menoa ja jonkin verran käytän sitä myös trimmauksessa.
Kolmantena kuvassa (num. 3) on Hempsun sakset. Ehkä maailman huonoimmat trimmaussakset, mutta ne olivat niin halvat, että oli pakko ostaa. :D Lähiaikoina pitäis kyllä ostaa pidemmät ja paremmat...
 |
| Rakennetta, 26 kk :) |
Pumit siis trimmataan pitkillä saksilla ja koko koira leikataan niillä. Pumeilla ei ole mitään tiettyä leikkaustapaa, vaan tapoja on yhtä paljon kuin on trimmaajiakin. :D Kuitenkin perussääntöinä on mm. neliömäisyyden tavoittelu, laskeva ylälinja ja vetäytyvä alalinja. Pään kuuluu olla tylppä kiila (muttei kuitenkaan suippo) ylhäältä ja sivusta katsottuna. Korvat siistitään niin, että ne olisivat V:n muotoiset ylöspäin käännettyinä. Etujalkojen kuuluu olla kehon "tukipilarit". Kylkiin kuuluu leikata "lommot", jotka näkyvät ylhäältä päin.
Siinä jotain perusasioita pumin trimmaamisesta. Mutta niinkuin sanoin, tapoja on yhtä paljon kuin trimmaajiakin, joten jotkut saattavat leikata puminsa vähän toisella tavalla. :D
Sitten viimeisenä (num. 4) kuvassa on Hempsun pohjavillakarsta, jossa on pyörivät piikit. Sitä saan käyttää tehokkaasti Hempukan kohdalla, koska sillä on TODELLA paljon pohjavillaa. Siitä irtoaa muovipussillinen pehmeää pohjavillaa joka kerta (tosin en ole kauhean ahkera karstaamaan...)
Pumeilla vähän vaihtelee pohjavillan määrä. Olen nimittäin kuullut myös pumista, jolla ei ole lainkaan pohjavillaa. :o
Pesen Hempukan aina kun se on likainen ja viikon-pari ennen näyttelyä. Hoitoaineita Hempukalla ei ole (vielä), koska Hempukka ei takkuunnu pestessä. (Eipä siinä nyt olisikaan paljon harjattavaa :D)
Siinä taisi olla kaikki tärkein. :D Jos tulee vielä kysymyksiä koskien Hempukan turkinhoitoa, niin vastailen kyllä mielelläni! :)
11.6.2013
Kuulumisia
Kesäloma on alkanut ja jostain syystä blogin päivittely jäänyt... Mennään siis suoraan asiaan.
6.6. olimme agiepiksissä! Mukaamme tuli Milja kuvaamaan ja Emma&Meli. Otin meille kaksi starttia mölleihin. Ensimmäisessä startissa Hempukka meni pituuden ohi, eikä suostunu meneen putkeen... Toinen startti menikin sitten paljon paremmin. Ainoo virhe oli, kun toi juoksi viimesen hypyn ohi... Muuten hyvä rata! Tässä video siitä :)
Lisäksi ilmotin meidät sitten vielä kilpailevien radalle ihan harjoittelumielessä. Tässä video siitä.
Olin tosi tyytyväinen Hempsun kontakteihin. :) Otin niitä ekaa kertaa ilman palkkaa ja hyvin Hempsu otti ne silti. Keinulla ja kepeillä palkkasin, ja toi menikin ne tosi hyvin. Keinulla se ei vissiin ees tajunnu missä on, juoksi vaan täysillä. :D Ainoo huonopuoli tossa radassa oli toi ihmisille haukkuminen... Heti kun Hempukka sai vähänkin mennä vapaammin, niin heti se lähti ja sitten siihen ei saanut enää kontaktia... :/
8.6. oli möllitoko. Olin ilmoittanut Hempukan ALO-luokkaan. Möllitoko järjestettiin M&M:n parkkiksella. Ensin mentiin luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Luoksepäästävyydestä 10! Hempsu ei ollenkaan reagoinut kuumuuden takia. :D Sitten paikkamakuu... Lähti samantien perään ja meni äitin luo kehän ulkopuolelle. (Viimeisissä treeneissä Hempsun päälle taas käytiin. :( Nyt se ei enää pysty ollenkaan luottaamaan muihin koiriin paikkiksessa. Ohjaaja sanoi, että nyt pitäisi vaan treenata muiden koirien kanssa jotka varmasti pysyy... Ja mistäköhän niitä löytää? :/ ) Ärsytti tosi paljon. Ennen ton paikkis oli varma, eikä mitään ongelmaa. Paikkisesta siis 0.
Sitten heti perään otettiin yksilöliikkeet. Me oltiin ekoina. Olin käskenyt äitin autoon, ja toi tietenkin kokoajan etti sitä. :/ Seuraamiset ihme lahnailua ja etti kokoajan äitiä. Täyskäännöksissä jäi seisoon paikalleen ettien äitiä. Niistä 6 ja 7.
Sitten jäävät. Sama touhu jatkui, mutta teki kuitenkin jäävät hyvin. Niistä 9 ja 10. Seisomaan jäännissä Hempsun vire oli inasen kasvanu, mutta ihme että 10 tuli...
Sitten luoksari. Siitä 8. Tuli ravilla ja etti samalla äitiä tehden pienen mutkan. Perusasento vino.
Estehypystä tuli 9. Steppasi seis-käskyn jälkeen.
Kokonaisvaikutus 9. Itse olisin antanut korkeintaan 7. Oli kokoajan ihan unessa ja etti äitiä... :/
Pisteitä tuli siis yhteensä 139, ALO3, sij. 6/6. Olin kyllä tosi pettyny. Eilen oli treeneissä vetäny tosi hyvin, ei mitään ongelmaa. Nyt tommosta ihme pelleilyä koko koe. Olin jo ihan valmis heittään hanskat tiskiin ja lopettaa koko toko ton kanssa. Oon niin kyllästyny tohon, että treeneissä vetää tosi hyvin, mutta sitten mölleissä ja kisoissa ihan ihme lahnailua ja pelleilyä. :///
No, nukuttiin sitten yön yli miettien tätä tilannetta. Joko meidän tokoilut olisi tässä tai sitten aloitettaisiin kaikki ihan alusta. Nimittäin tää ei ollut tosiaankaan ensimmäinen kerta. Ehkä toko ei vaan oo meiän laji? Itse rakastaa lajia, mutta koirasta ei oikein tiedä; välillä tekee innolla, välillä sitä ei vois vähempää kiinnostaa koko touhu. Aksasta toi kuitenkin tykkää enemmän.
Tein kuitenkin päätöksen, että tätä on vain jatkettava. Ehkä me kisataan koko ikämme ALOssa, mutta se ei haittaa. Pääasia on kuitenkin se yhdessä tekeminen, eikö niin? Hempukka suorastaan nauttii olla mun huomionkeskipisteenä ja ottaa vastaan käskyjä. Kisoissa on vain jotenkin niin erilainen tunnelma, ehkä kaikki johtuukin vain musta? En suorastaan jännitä kisoja, mutta siellä jotenkin on vain vähän tylympi ja virallisempi olo. Ehkä täytyy vaan kiinnittää huomiota itseen kisoissa ja katsoa miten meininki muuttuu. Jos sekään ei auta, niin sitten täytyy oikeasti miettiä, onko koko touhussa mitään järkeä.
Motivoituneena lähdin sitten treenaamaan. Nyt harjoittelussa olisi panostettava mielekkyyteen ja mukavaan sekä mielenkiintoiseen yhdessä tekemiseen. Menimme läheiselle kentälle. Ensin vähän innostin tota ja koira oli ihan liekeissä! :D Sitten pätkä seuruuta ja millä innolla toi teki! :) Sitten pari merkkiä, vähän pitoharjotusta ja pari kapulan hakemis-harjoitusta. Sitten taas vähän seuruuta ja superpalkka. :) Hempukka oli ihan innoissaan. :) Pari luoksaria, vähän jääviä, etenkin istumista. (Oon saanu jonkun mielenhäiriön, että ton kanssa vois mennä BH-kokeeseen :D ) Sitten pitempi seuruu pätkä ensin vapaana ja sitten kytkettynä. Koko seuruu-kaava. Ei kertaakaan jäänyt jälkeen eikä kontakti pudonnut ollenkaan, edes käännöksissä. Kerrankin sain nähdä mitä ton paras tekeminen on.
6.6. olimme agiepiksissä! Mukaamme tuli Milja kuvaamaan ja Emma&Meli. Otin meille kaksi starttia mölleihin. Ensimmäisessä startissa Hempukka meni pituuden ohi, eikä suostunu meneen putkeen... Toinen startti menikin sitten paljon paremmin. Ainoo virhe oli, kun toi juoksi viimesen hypyn ohi... Muuten hyvä rata! Tässä video siitä :)
Lisäksi ilmotin meidät sitten vielä kilpailevien radalle ihan harjoittelumielessä. Tässä video siitä.
Olin tosi tyytyväinen Hempsun kontakteihin. :) Otin niitä ekaa kertaa ilman palkkaa ja hyvin Hempsu otti ne silti. Keinulla ja kepeillä palkkasin, ja toi menikin ne tosi hyvin. Keinulla se ei vissiin ees tajunnu missä on, juoksi vaan täysillä. :D Ainoo huonopuoli tossa radassa oli toi ihmisille haukkuminen... Heti kun Hempukka sai vähänkin mennä vapaammin, niin heti se lähti ja sitten siihen ei saanut enää kontaktia... :/
8.6. oli möllitoko. Olin ilmoittanut Hempukan ALO-luokkaan. Möllitoko järjestettiin M&M:n parkkiksella. Ensin mentiin luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Luoksepäästävyydestä 10! Hempsu ei ollenkaan reagoinut kuumuuden takia. :D Sitten paikkamakuu... Lähti samantien perään ja meni äitin luo kehän ulkopuolelle. (Viimeisissä treeneissä Hempsun päälle taas käytiin. :( Nyt se ei enää pysty ollenkaan luottaamaan muihin koiriin paikkiksessa. Ohjaaja sanoi, että nyt pitäisi vaan treenata muiden koirien kanssa jotka varmasti pysyy... Ja mistäköhän niitä löytää? :/ ) Ärsytti tosi paljon. Ennen ton paikkis oli varma, eikä mitään ongelmaa. Paikkisesta siis 0.
Sitten heti perään otettiin yksilöliikkeet. Me oltiin ekoina. Olin käskenyt äitin autoon, ja toi tietenkin kokoajan etti sitä. :/ Seuraamiset ihme lahnailua ja etti kokoajan äitiä. Täyskäännöksissä jäi seisoon paikalleen ettien äitiä. Niistä 6 ja 7.
Sitten jäävät. Sama touhu jatkui, mutta teki kuitenkin jäävät hyvin. Niistä 9 ja 10. Seisomaan jäännissä Hempsun vire oli inasen kasvanu, mutta ihme että 10 tuli...
Sitten luoksari. Siitä 8. Tuli ravilla ja etti samalla äitiä tehden pienen mutkan. Perusasento vino.
Estehypystä tuli 9. Steppasi seis-käskyn jälkeen.
Kokonaisvaikutus 9. Itse olisin antanut korkeintaan 7. Oli kokoajan ihan unessa ja etti äitiä... :/
Pisteitä tuli siis yhteensä 139, ALO3, sij. 6/6. Olin kyllä tosi pettyny. Eilen oli treeneissä vetäny tosi hyvin, ei mitään ongelmaa. Nyt tommosta ihme pelleilyä koko koe. Olin jo ihan valmis heittään hanskat tiskiin ja lopettaa koko toko ton kanssa. Oon niin kyllästyny tohon, että treeneissä vetää tosi hyvin, mutta sitten mölleissä ja kisoissa ihan ihme lahnailua ja pelleilyä. :///
No, nukuttiin sitten yön yli miettien tätä tilannetta. Joko meidän tokoilut olisi tässä tai sitten aloitettaisiin kaikki ihan alusta. Nimittäin tää ei ollut tosiaankaan ensimmäinen kerta. Ehkä toko ei vaan oo meiän laji? Itse rakastaa lajia, mutta koirasta ei oikein tiedä; välillä tekee innolla, välillä sitä ei vois vähempää kiinnostaa koko touhu. Aksasta toi kuitenkin tykkää enemmän.
Tein kuitenkin päätöksen, että tätä on vain jatkettava. Ehkä me kisataan koko ikämme ALOssa, mutta se ei haittaa. Pääasia on kuitenkin se yhdessä tekeminen, eikö niin? Hempukka suorastaan nauttii olla mun huomionkeskipisteenä ja ottaa vastaan käskyjä. Kisoissa on vain jotenkin niin erilainen tunnelma, ehkä kaikki johtuukin vain musta? En suorastaan jännitä kisoja, mutta siellä jotenkin on vain vähän tylympi ja virallisempi olo. Ehkä täytyy vaan kiinnittää huomiota itseen kisoissa ja katsoa miten meininki muuttuu. Jos sekään ei auta, niin sitten täytyy oikeasti miettiä, onko koko touhussa mitään järkeä.
Motivoituneena lähdin sitten treenaamaan. Nyt harjoittelussa olisi panostettava mielekkyyteen ja mukavaan sekä mielenkiintoiseen yhdessä tekemiseen. Menimme läheiselle kentälle. Ensin vähän innostin tota ja koira oli ihan liekeissä! :D Sitten pätkä seuruuta ja millä innolla toi teki! :) Sitten pari merkkiä, vähän pitoharjotusta ja pari kapulan hakemis-harjoitusta. Sitten taas vähän seuruuta ja superpalkka. :) Hempukka oli ihan innoissaan. :) Pari luoksaria, vähän jääviä, etenkin istumista. (Oon saanu jonkun mielenhäiriön, että ton kanssa vois mennä BH-kokeeseen :D ) Sitten pitempi seuruu pätkä ensin vapaana ja sitten kytkettynä. Koko seuruu-kaava. Ei kertaakaan jäänyt jälkeen eikä kontakti pudonnut ollenkaan, edes käännöksissä. Kerrankin sain nähdä mitä ton paras tekeminen on.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)