Pentutreffit

Aamulla lähdettiin sitten Dellan kanssa tapaamaan Peppiä ja hänen 4kk vanhaa Ketkua. Ketku oli heti ihan innoissaan tapaamisesta, mutta Della oli todella epävarma ja hermostunut. Se on ollut aika arka vieraita koiria (varsinkin vilkaita ja energisiä) kohtaan, joten Dn ensireaktio oli ihan odotettu. Käveltiin sitten vähän aikaa, ja pikku hiljaa Della alkoi rohkaistua. Välillä se näytti Ketkulle hampaita ja vähän murisikin, jos Ketku tuli liian lähelle. Ketkukun olisi halunnut niin kovasti leikkiä, mutta Della oli vähän peloissaan, eikä oikein tiennyt miten toimia.

Noin puolen tunnin jälkeen Della kuitenkin sitten reipastui ja odotettu leikki alkoi. Ketku ei oikein pysynyt Dellan perässä sen juostessa karkuun, tehden nokkelia käännöksiä. Välillä painittiin ja välillä juostiin hippaa. Pennuilla näytti olevan oikein hauskaa. :)

Puolen tunnin leikkimisen jälkeen Della oli jo ihan väsy, ja alkoi jo vähän murista taas Ketkulle väsymistään. Peppi otti vielä muutaman kuvan Dellasta, ja sitten me lähdettiin.

Korvat pystyssä, kun tuuli vähän. :D

Kaikki postauksen kuvat (c) Peppi R. Kiitos vielä kuvista! Ehdottomasti pitää ottaa joku päivä uusiks! ;)

Treeniä toisen perään

Tiistaina meillä oli taas valkku. Mulla oli kuitenkin vasen käsi tosi kipee rokotteen takia,  niin menin sitten sinne Dellan kanssa. Della oli aluksi vähän hämillään uudesta paikasta, kun kaikkialla oli paljon ihmisiä ja haukkuvia koiria. Välillä se vähän vinkui, tylsyydestä tai hämmästyksestä. Meitä oli yhteensä vaan kuusi, joten Della ei joutunut odotteleen kauheesti. Radalla tehtiin sitten Dn kanssa putkea ja siivekkeen kiertoa. Ensin Della teki pelkkää suoraa putkea ja se meni hienosti. :) Kun se oli taas saanut vauhdin täysiin, käänsin putken suuta vähän mutkalle, eikä mitään ongelmaa. :) Tummempaa putkea se ei oikein suostunut menemään, ennenkuin käänsin sen täysin suoraksi. Sitten se ei ollut enää niin pelottava. ;)

Pienen tauon jälkeen tehtiin sitten siivekkeiden  kiertoa. Ensin Pieni ei oikein hoksannut, mitä tehdä, mutta sitten kun se viimein tajusi, ei riemulla ollut rajaa! Hauska pieni pumi :) Sitten vielä vähän putkiharjoittelua. Della meni pelkästää suoraa putkea, koska tein takaaleikkauksen putkelle. Eikä mitään ongelmaa. :)

Sitten taas tauko,  jonka aikana Della nukkui häkissä. Kerrankin sain sen väsytettyä. :D Viimeisellä kerralla Della teki vielä pientä mutkaputkea ja heittelin sille palloa. Uskoisin sen tykkäävän nyt hallista ;)

Agilityn jälkeen menin vielä vähän tokoilemaan Hempukan kanssa. Päätin, että aloitan seuraamisen harjoittelun alusta Hempukan kanssa, taas, syynä kontaktin hajoileminen pitkillä matkoilla. Alotettiin siis harjottelu ihan alusta. Yksi askel -> palkka, kaksi askelta -> palkka. Kahteenkymmeneen askeleeseen asti mentiin, noin kahden askeleen lisäämisellä. Hempukalla oli hyvä motivaatio, joten kertaakaan siltä ei tippunut kontakti. Väliin otin yhdet kaukotkin, pelkästään i-m ja m-i, koska seisominen valuu vielä niin paljon, että sitä pitää tehdä imuttamalla. Kaukot meni hyvin,  paitsi H on aina niissä niin innoissaan, että haukkuu. :D Parempi niin, kuin että se jää maahan makaamaan, eikä suostu nousemaan siitä (niinkuin ennen).
Yleisesti ottaen treenit meni siis hyvin. :)

Eilen meillä oli normaalit ryhmätreenit. Niihin pääsin jo Hempukan kanssa. Radalla oli 22 estettä ja siinä oli helppoja kohtia, sekä haastavia kohtia. Suurin haaste oli kuitenkin radan muistaminen. :D Mari oli tehnyt ihan meitä varten radan alun, eli tokana esteenä kepit... Niissä ei nyt tietenkään sitten ollut ENÄÄ ongelmaa. :D Radassa oli vielä muutama vaikea putkikulma ja putki-A-erottelua. Hempukka teki koko radan hyvin, ohjaaja ei. Ensimmäistä kertaa radan muistaminen oli siis ongelma. :D Täytyy tehdä jotain muistiharjoituksia...
Keinullakin Hempukka teki hienoa työtä. Alle kolmen metrin päässä oli seinä, mutta silti H teki koko keinun, ainoa että se vähän jäi 2on2off-asennossa kokonaan keinun puolelle, ja tuli vasta muutaman pyynnön jälkeen oikeaan asentoon. Vielä siis keinun kontaktitreeniä...

Ensimmäiset agilitykisat

Eilen tuli korkattua Hempukan (ja samalla minun) agilityura! Järjestäjänä TamSK, paikkana meidän tuttu treenipaikka, SportDogPark. Ratana ainoastaan hypäri.

Tultiin kymmeneksi paikalle. Kävin ilmottamassa Hempukan ja menin sitten etsimään tuttuja. Ensimmäiseksi törmäsin Emmaan ja sainkin sitten toimia koiranpitäjänä sen aikaa, kun Emma kävi tutustumassa rataan. Emma kisasi mini1 luokassa, joten meillä oli sama rata. Suunnittelin jo ohjauskuviot valmiiksi Melliä pidellessäni. Rata oli melkein pelkkää suoraa, muutamaa valssia lukuunottamatta.

Minejä ei ollut monta, joten pääsin nopeasti itsekin tutustumaan rataan. Suunnitelmia en enää muuttanut, juoksin pari kertaa vielä radan läpi ja lähdin hakemaan Hempukkaa. Kävin nopeasti pissattamassa vielä sen, jonka jälkeen painelimme suoraan halliin. Silloin kuulin jo meitä huudeltavan, joten menimme suoraan radalle. Hempukka oli vähän hermostunut ja ihmetteli väen paljoutta. Mietin vähän, että pysyyköhän se nyt lähdössä. Hempukka haukkui levottomuuttaan, mutta pysyi. Onneksi. Tokana esteenä oli heti kepit. Hempukka meni ensimmäisen kepin, jonka jälkeen se pinkaisi eteenpäin purkaamaan stressiään. Sain sen onneksi nopeasti takaisin ja sen jälkeen se suoritti kepit täydellisesti. Loppurata nollana, täydellisesti. <3 Lopputuloksena siis 5 ja ihanneaika alittui -1,66, sijoituksena 5. 

Että olin tyytyväinen Hempukkaan. ♥ Se ei karannut radalta, eikä haukkunut tuomarille. Ei tullut hyllyä ekasta radasta, niin kuin oletettiin. On se hieno ♥

Vietin kisoissa vielä muutaman tunnin talkoillen. Näin lisäksi Hempukan kasvattajat, sekä Viirin ja Pepin, jotka olivat myös kisaamassa. Viirille hylky ja vitonen, Pepille vitonen ja luva. :) Sitten näin vielä pikaisesti Hempukan siskon Innan, joka kisaa kolmosissa. :)

Pää pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä!

Meillä meni viime torstain treenit ihan mahtavasti. Saatiin ohjaajalta tosi paljon kehuja. Ensin olin jättämässä treenit väliin, koska tiesin tulevani sieltä pettyneenä. Lopulta lähdin sitten kuitenkin, onneksi. Meillä oli ihan kiva rata.
2. esteen jälkeen etin valssin. Sitten menin kolmannen esteen taakse ja vedin Hempukan yhdellä kädellä kättä vaihtamatta ensin esteen taakse (eteeni) ja siitä heitin esteen yli. Sitten tein sylkkärin 6. putkelle. Keinun Hempukka meni tosi hienosti. :) Sitten siitä ongelmitta puomille, kontaktin neiti otti normaalisti, hyvin. Sitten jäin puomin puolelle ja tein välistä vedot 11-12, 12-13 ja saksalaisen 14. esteelle. Sitten A, kontakti tuli taas hienosti. Sitten tein takaaleikkauksen putkelle, joka ei neidin mielestä ollut hirveen kiva! Milloin oma käsi oli liian ylhäällä, ja milloin Hempukka jäi liian taakse. Kepit meni uskomattoman hyvin ja sitten heitin pallon jo pituuden yli. Saatiin tehtyä rata noin kolme kertaa ja olin kyllä huipputyytyväinen! :) Kerran Hempukka varasti keinun kontaktilta, ja kun otin sen uudestaan, neiti päättikin juosta ohi. -.- Yritin vaikka kuinka monta kertaa, mutta Hempukka ei jotenkin suostunut menemään enää keinua. :D Otettiin sitten se kerran yksittäisenä, ja se onnistui. Sitten ei enää otettu keinua.
Kepit Hempukka meni tosi tosi hyvin. Se meni hyvällä nopeudella ja rytmillä. Kerran se jätti yhden kepin väliin, mutta se ei fiilistä haitannut! Kerrankin oli hyvä olo treenien jälkeen. :) Niinpä ilmoitin meidät sunnuntaille kisoihin. Ajattelin ensin, että pidettäis kisatauko (heh, eihän me päästy edes aloittamaan :D), mutta päätin että lähdetään nyt kuitenkin kokeilemaan, ja nyt me mennään vaikka toinen jalka haudassa!

Crispum´s Fandango ROP-pen, KP

Sunnuntaina lähdin turistiksi Jyväskylän KV-näyttelyyn. Pumeja oli ilmoitettu 6, joista kaksi oli pentuja, Hempukan sisaruspuolia. :) Toinen näistä ei päässyt paikalle, joten Hempukan puoliveli Crispum´s Fandango "Late" oli ROP-pentu KP:n kera! Luonteeltaan Late oli ihan samanlainen kuin Vilma, Hempukan emä. :D Paikalla oli myös muita tuttuja, Mirjami & Kirka (Ylenmäen Obelix), Nina & Tarmo (FI MVA Fifikus Titok) ja Hempukan kasvattaja Marianne Viirin (EE JMVA Fifikus Zafir) kanssa. Kirka oli ERI1, Tarmo ROP ja Viiri VSP. :) Mukavasti meni siis koko porukalta. :)

Kun on aloitettava alusta

Viikko on pyörähtänyt meidän osalta mukavasti alkuun. Itse olen aloitellut TETtiäni Hervannan eläinlääkärissä. Näiden muutaman päivän jälkeen olen ollut todella tyytyväinen. :) Vastuuhenkilöni on kertonut ja opastanut minua todella paljon, ja olen oppinut paljon uusia asioita. Täysin yllätyksenä tuli, että sain seurata ihan vierestä mm. nisäkasvaimen- ja maitohampaiden poistoa, ja että saan olla oikeasti apuna lemmikkien hoitamisessa. Lisäksi vastuuhenkilöni on kertonut todella paljon minulle eläinlääkäriksi pääsemisestä ja olen kyllä todella kiitollinen näistä päivistä hänelle. :) Onneksi vielä on muutama päivä jäljellä, joidenka aikana pääsen vielä toivottavasti seuraamaan mm. uroskoiran kastraatiota. Joka päivä tulen vain varmemmaksi siitä, mihinkä ammattiin haluan opiskella. :)

Tiistaina meillä oli taas Hempukan kanssa valkku. Taas sain tulla treeneistä pettyneenä ja jokseenkin vihaisena. :( Eilen onneksi tajusin, mistä on kyse, kun koira ei enää tottele, eikä ohjaukse mene perille. Hempukka on muuttunut. Täysin. Dellan tulon jälkeen se on alkanut osata arvostaa yksityistä aikaa kanssani. Niinpä se on ihan innoissaan jo halliin pääsemisestä ja riekkuu kuurona joka suuntaan. Radalla se yrittää ottaa kaiken irti. Sen vauhti on kaksinkertaistunut, joten joudun miettimään kaikki ohjaukseni uudelleen. Se tietenkin harmittaa, juuri kun luulin pääsevämme kisaamaan. Hempukka on muuttunut todella tarkaksi ohjauksista, enää "sinnepäin valssit" eivät tehoa, vaan täytyy olla paljon tarkempi ohjauksien kanssa. Tästä voi siis päätellä, että meidän meno ei ole todellakaan näyttänyt kivalta, kun ohjaan mielessäni hitaampaa koiraa ja koira ei kykene ohjauksiini kun juoksee puolet nopeampaa. Sitten liikun liian hitaasti ja koira juoksee päälle enkä ehdi tehdä mitään, jolloin koira juokseekin jo hämyputkiin. Valkkuryhmässä meillä kun on varsinkin todella vaikeita ratoja (ainakin omasta mielestäni) niin tekemisestä ei oikeasti tule yhtään mitään. :(
Yritän nyt sitten vain tyhjentää pääni kaikesta, mitä tähän mennessä olen oppinut Hempukasta ja yrittää muistaa, että se on nopeampi ja se pitää ohjata tarkemmin, katsoa samalla mahdolliset hämyesteet. Torstaina meillä onkin sitten aksa seuraavan kerran, katsotaan olenko jo sisäistänyt nopeamman koiran ohjaamisen...

Tänään Della on vähän oksennellut. Sen sisällä ei ole oikein pysynyt mikään ruoka. Äsken tosin annoimme sille pelkkää riisiä ja kanaa, niin ne eivät ole ainakaan vielä tulleet ulos. Täälläpäin on vähän mahatautia liikkeellä, että se sitten varmaan Dellakin on. Pirteä neiti on kuitenkin, vaikka jokseenkin se tulee enemmän kaunaloon lepäämään ja on huomionhaluisempi. Vettä se kyllä on juonut, että ei tässä nyt mitään hätää ole. Jos se ei nyt muutamaan päivään ala parantumaan, niin sitten lähdetään käyttämään sitä lääkärissä, mutta nyt en vielä näe tarvetta sille.

Loppuun voisin vielä luvata, että kunhan saadaan 30 lukijaa kasaan, niin voisin tehdä taas toivepostaus-kyselyn! :)

Metsälenkkeilyä

Viikonloppuna vietettiin pumien kanssa paljon aikaa metsässä. Koirat saivat juosta sydämensä kyllyydestä. Dellakin on kehittynyt todella nokkelaksi ja notkeaksi, lihaksistosta puhumattakaan. Joku pieni aksakoira siitä kyllä vielä tulee. ;) (Blogger tykkää taas heitellä näitä kuvia joka suuntaan -.-)

Rakennekuvayritys nro. 2198732

Yhteiskuvayritys nro. 987284
Ilmeet :D

Ehkä se kaikista ei-niin-epäonnistunut...

Sunnuntaina käytiin sitten mummulassa viettämässä isänpäivää. Sielä oli paljon ihmisiä, ja Della meni jokaisen luokse häntä heiluen. ♥

Ja sitten se melkein onnistunut rakennekuva! (Laitoin kaksi, kun en tiennyt, kumpi on vähän enemmän onnistuneempi...)

Treeniä, treeniä, treeniä

Tällä viikolla ollaan pumejen kanssa treenattu _PALJON_. Ollaan treenailtu Jennan kanssa niin tokoa, kuin aksaakin, kentällä ja hallissa.

Viimeviikonloppuna treenasin Dellan kanssa ensimmäistä kertaa ulkona kentällä. Neiti alkaa pikkuhiljaa osata perusasennon, joten sitä treenasimme eniten. Sitten tehtiin myös jonkun verran istu-maahan-erottelua. Della ei välittänyt ollenkaan muista ihmisistä, jotka kulkivat ohi, vaan keskittyi täysillä tekemiseen. On se vaan niin hieno. ♥
Tiistaina treenattiin sitten Jennan ja Rodon kanssa. Päätin ottaa Hempukan treenaamaan, se kun on tokoillut vaan kerran Delan tulon jälkeen (Ja silloin luulin siitä kerrasta tullevan viimeinenkin, että ei niistä treeneistä sen enempää...) Alotettiin sitten paikkiksella. Hempukka oli taas ihan lukossa Rodon takia. Yllätyin, että se suostui edes menemään maahan n. 2 metrin etäisyydessä Rodoon. Yritin sitten vain vahvistella maahanmenemistä, ja siihen jäämistä. Hempukka kyllä pysyi, kunhan en mennyt neljää metriä kauemmaksi,ja tulin n. puolen minuutin välein palkkaamaan. Kävin myös palkkaamassa aina, kun Rodo liikahti, koska silloin oli niin täpärällä että Hempsu pysyi. Lisäksi yritin palkkailla aina, kun se mulkaisi Rodoa nopeasti.
Aavistuksen verran Hempukka sitten tottui tilanteeseen, joten sain hieman pidennettyä palkkaamisväliä. Lopetettiin kuitenkin nopeasti paikkiksen treenaaminen, ettei sitä tulisi treenattua liikaa. Liikkuroin sitten Jennalle koko ALOn, jonka jälkeen Jenna liikkuroi sen meille. Ja Hempukalla oli ihan mieletön vire. En oo pitkiiin aikoihin nähnyt sen olevan noin innostunut TOKOSTA. Seuraaminen sujui siis hyvin, mitä nyt pieniä virheitä käännöksissä, mm. kontaktin tippuminen ja jälkeen jääminen. Pitää nyt treenata vielä enemmän pidempiä seuruupätkiä ja vahvistaa käännöksiä, niin hyvä tulee. Jäävissä H:lla ei mitään ongelmia, eikä luoksarissa. Sain olla todella tyytyväinen. Hempukka on löytänyt jostain tokovireensä takaisin. ♥
Otettiin vielä merkkiä ja noutoa kertauksena Hempsulle. Merkki meni hyvin, mutta matkaa pidennettäessä Hempsu päätti jäädä merkin eteen... lisää treeniä siihen siis. Nouto sujui hyvin, kun annoin vielä perusasento-käskyn, Hempukka nostaessa kapulan. Aion antaa sille sen käskyn niin kauan, kunnes se jo automaattisesti tulee vierelle. Vaikka eihän meidän noudolla oo vielä mitään kiirettä, koska treenien jälkeen päätin pitää Hempukalle koetauon ainakin ensi vuoteen asti. Lähinnä paikkiksen takia, vaikka rehellisesti sanottuna en usko sen korjaantuvan koskaan täysin ennalleen.

Tytsyt ♥

Tiistaina meillä oli sitten nuorten valkku Hempukan kanssa. Tällä kertaa meillä oli ulkopuolinen ohjaaja. Radaksi hän oli tehnyt 3-luokan hypärin. Ja vitsit se oli vaikee. :D Liikaa hämyputkia ja koira ihan kuutamolla... Hempukalla oli lievästi sanottuna hieman energiaa, jotka se sitten tuhlasi juoksemalla hämyputkistä ja olemalla kuuro. Paljon oli korjaamista radassa, mutta ei ehditty treenaan niistä kun puolet. :/ Vähän harmitti, kun kerrankin oli kunnon vaikee rata, ja sitten ei kerkiä treenaan sitä kunnolla...

Torstaina me vuokrattiin sitten Koiratallia Jennan kanssa. Tällä kertaa pienineiti Della pääsi mukaan. Mentiin hallille Jennan tutun Kaislan kyydillä. Kaislalla oli omat koiransa mukana, eli Rodo ja Wulle. Della ei oikein tykännyt isoista bortsulaisista, ja sieti juuri ja juuri automatkan niiden kanssa. :D Hallilla Dellaa ei kiinostanut taaskaan mikään muu kuin yhdessä tekeminen, joten pystyttiin treenaan samaan aikaan samalla kentällä Jennan ja Kaislan kanssa. Aluksi laitoin Dellalle putken noin metrin pituiseksi. Vein tarketin toiseen päähän froliceilla varustettuna ja päästin Dellan putkeen. Neiti meni rohkeasti läpi ja söi namin tyytyväisenä.
Kun Dellan vauhti alkoi nopeentua, lisäsin putkeen vähän pitutta ja toistin harjoittelun tarketin avulla. Mikään ei pitele Dellan rakkautta ruokaan, joten taas se juoksi innoissaan tarketille.

Della juoksee putken läpi lelupalkalla ( Jennan puhelimen laatu...)


Vähitellen lisäsin putken täyteen pituuteen ja vähän käänsinkin sitä. Eikä mitään ongelmaa. :) Sitten juotin Dellan ja käytin sen ulkona.
Sen jälkeen opetin Dellalle siivekkeiden läpi juoksun käskyn kanssa. Neiti oppi sen nopeasti, joten lopulta sain yhdistettyä kaiken opitun samaan kolmen esteen rataan. :) Ensin siivekkeiden läpi juoksu, sitten kaarella oleva putki ja lopuksi taas siivekkeiden läpi juoksu. Kaikki meni täydellisesti, on se loistava. ♥
Huomioon ottaen että tämä oli Dellan toinen kerta hallilla. :D
Treenien lopuksi kokeilin myös ohjata Rodoa, joka on siis maxi bc. Oli hieman haastavaa, kun on ohjannut vain medipumeja. :D Rodo muisti radan jo ulkoa, joten ei paljon välittänyt ohjausvirheistäkään. Hauska kokemus, vaikka koskaan en kyllä enää ohjaa maxia. :D
Torstaina illalla meillä oli sitten vielä Hempukan kanssa treenit. Rata oli helppo ja opittiin aivan uusi tekniikkakin! Mitään hajua sen nimestä ei ole, enkä osaa selittää sitä, joten se jääköön salaisuudeksi. :D
Hempukalla oli taasihan älyttömästi energiaa, eikä se aluksi taaskaan kuunnellut. Onneksi se rauhoittui pian ja saatiin tehtyä koko rata. :) Keinu ja kepitkin menivät tosi hyvin, niissä ei mitään ongelmaa. Hempukka siis pelkää vain SportDogParkin keinua, koska missään muualla se ei ole keinua vierastanut. Muuten hyvä, mutta kaikki kisat käydään SDP:llä. :D Kisoista puheen olleen, me luultavasti debytoidaan parin viikon päästä... jos ei nyt käy mitään. :D

Ettei nyt koko postaus mene treenaamiseen, kerrottakoon, että Della on trimmattu. Pienen karvapeikon sisältä kuoriutui ihan kivan näköinen pumilapsi. :) Vähän oli trimmaajalla (eli minulla) hankala trimmata pentukarvaa, kun koskaan en ole sitä trimmannut... Hempukan kohdalla kun käännyin kasvattajan puoleen. :D Dellan karva on vielä lisäksi aivan erilaista kuin Hempukan, joten en oikein tiennyt, miten leikata sitä. Vähän jokapuolelta karvaa pois, niin eiköhän se riitä. :D Kajaaniin mennessä kun opin, niin se riittää. ;)
Loppuun vielä kuva ENNEN Dellan trimmamista. Ikää neidillä kuvassa on melkein 5kk.
(Kuvia jälkeen trimmin ei ole vielä otettu, mutta katsotaan jos saisin nekin jossain vaiheessa tänne laitettua ;) )