Kevät?

Tänään tuli taas lähdettyä koiruuksien kanssa metsään. Lähes kaikki lumet ovat jo sulaneet, joten taas sai olla todella varovainen, ettei liukastu jäihän. Sää oli kuvaamisen kannalta kerrankin otollinen, joten alla vähän kuvamateriaalia lenkistä. (Niin kuin kuvista saattaa päätellä, meillä oli eilen trimmauspäivä :D )














^^ Della 8kk ja 2vk

Tänään on vuorossa vielä valkkutreenit, johon otan tällä kertaa molemmat koirat, kun meidän lisäksi on tulossa vain muutama koirakko. Dellan kanssa teen varmaan taas pientä ratapätkää ja puomilla kontaktiharjoitusta. Meille ei ole varmaan mitään rataa tehty, eikä varmaan tehdäkään, niin Hempukan kanssa voisin tehdä kontakteja (niitä ei voi koskaan hinkata liikaa ;) ), keppejä (takaaleikkauksia ja persjättöjä) ja keinua. Ehkä jotain rataa senkin kanssa, jos keksin jotain järkevää. :D

Huomiselle olen varannut meille TamSKin koiratallia klo.10-11. Luultavasti otan taas molemmat koirat mukaan. Dellan kanssa tarkoitus olisi silloinkin tehdä kontaktiharjoituksia puomilla sekä erillisellä kontaktiharjoitusesteellä, mikäli se on vain meidän kentällä. Hempalle olen suunnitellut radan jo valmiiksi huomiselle. Mahdollisesti jopa videota tulossa huomenna! ;)

Dominanssiaggressiivisuus

Eilen sain viimein luettua Helena Koskentalon kirjoittaman Pelkopurija ja huomionhakija - koirien käyttäytymisongelmista ja niiden hoidosta -kirjan. Kirjasta eniten huomiotani sai koirien aggressiivisuus ihmisiä kohtaan, ja erityisesti dominanssiaggressiiivisuus. Dominanssiaggressiivisuudesta lukemalla mieleeni tuli väkisin Hempukan muriseminen. Kirjassa dominanssiaggressivisuutta oli kuvailtu mm. näin:

• Saavuttaa häiritsevät mittasuhteet tavallisesti 18 - 36:kk:n iässä
• Aggressiivisuus kohdistuu perheenjäseniin ja koiralle tuttuihin henkilöihin
• Yleensä koira varoittaa selvästi, ennen kuin puree
• Kilpailu koiran arvostamasta"omaisuudesta", ruuasta, erityisesti luista, makupaloista, leluista, makuupaikasta tai koiralle tärkeästä ihmisestä, laukaisee aggressiivisen reaktion
• Myös fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen, taputtelu etenkin päähän ja hartioille, syliin ottaminen, pannasta luokse vetäminen, niskanahasta nostaminen, tuijottaminen sekä turkin ja kysien hoito voi laukaista aggressiivisen reaktion
• Erityisen provosoivaksi ruumiillisen koskemattomuuden loukkaukseksi koira kokee sohvalta tai vuoteelta pois vetämisen
• Konfliktitilanteissa koiran uhkaaminen esim. "murhaavalla" katseella, toruminen tai kurittaminen lisää aggressiiivisuutta

Eikö kuulostakin ihan Hempukan käytökseltä (klik), josta kirjoitin muutama vuosi sitten? Paksunsin ylläolevista kuvailuista ne kohdat, jotka kuvaavat täydellisesti Hempukan käytöstä. Näiden perusteella tein hyvin yksinkertaisen päätelmän, eli Hempukka on dominanssiaggressivinen.

Suoraan sanottuna kun luin tämän kirjan ja vertasin Hempukan käytöstä siihen, helpotuin. Vaikka tämä kuulostaakin todella pelottavalta ja vaaralliselta, niin nyt ainakin tiedän mitä Hempukan käytös tarkoittaa, kun se murisee. Ja mikä tärkeintä, nyt tiedämme miten voimme parantaa tämän käytöksen.



"Dominoiva koira kokee olevansa perheen arvojärjestyksessä yhden tai useamman perheenjäsenen yläpuolella ja alkaa käyttäytyä hyökkäävästi, kun sen alapuolella arvojärjestyksessä olevat ihmiset eivät sen mielestä käyttäydy asemansa mukaisesti. Kuitenkin lähes aina perheessä on ainakin yksi henkilö, jonka asemaa koira ei kiistä. Tämä henkilö on usein se, joka on vähiten koiran kanssa tekemisissä. "

 Meidän perheessä Hempukan yläpuolella on isi. Sille Hempukka ei murise, eikä isi kyllä hirveästi Hempukan kanssa teekään mitään. Luultavasti itsekin olen Hempukan yläpuolella, sillä myöskään minulle Hempukka ei murise.
Hempukan alapuolella sen sijaan selvästi ovat meidän perheessä äiti, pikkuveljeni Luukas ja pikkusiskoni Martta. Niitä Hempukka dominoi eniten ja murisee niille. Muitakin se kyllä yrittää dominoida jatkuvasti.

Meidän suureksi onneksemme kirjassa oli myös hoito-ohjeita dominanssiaggressiivisuuteen. Aloimme heti eilen toteuttaa niitä, esim. ottamalla kaikki Hempukan lelut talteen ja kieltämällä sitä olemasta sohvalla ja sängyillä. Muutos näkyi Hempukassa yllättävän pian. Ensinäkin, kun kaikki lelut oli kerätty pois, Hempukka kävi heti alistamassa Dellan. Sille ilmeisesti iski paniikki, kun se ei enää voinutkaan puolustaa mitään.
Lisäksi kun se ensimmäisen kerran sai lähtöpassit sohvalta, se alkoi heti kerjätä huomiota laittamalla päänsä sohvalle ja ulista katsoen vetoavasti silmiin.
Lisäksi eilisestä lähtien se ei ole murissut Luukakselle tai Martalle ollenkaan. Kovasti se on kyllä yrittänyt dominoida ja siihen olemmekin varautuneet. Taisteluitta tuskin tulemme selviämään koulutusprosessista.

Meidät on haastettu!

Haasteita on tullut hirveän paljon, joten tartutaan nyt tähän viimeisimpään, eli kiitos Cefin, Kamun ja Mollyn omistaja!

Säännöt:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Sitten tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.

11 asiaa itsestäni:

1. Jatkan peruskoulun jälkeen lukioon, luultavasti clasuun
2. Haen sinne luonnontieteislinjalle, ja toivon sen auttavan eläinlääkikseen haussa
3. Lempiaineitani koulussa ovat biologia, matikka ja historia
4. En osaa valokuvata, vaikka kuinka haluaisin
5. Olen saamaton
6. Minulla on huono ajantaju
7. Hempukan ja Dellan lisäksi meillä asuu kaksi marsua ja hamsteri
8. Olen huono lähtemään lenkille koirien kanssa, mutta kun lähden, lenkillä saattaa helposti kulua tunti
9. Olen kyllästynyt turhiin juhliin, kuten ystävänpäivä
10. ^^ Enkä viettänyt sitäkään mitenkään
11. Näiden kohtien keskiminen oli aivan liian vaikeaa :D

Vastaukset:

1.Kärsiikö kukkarosi anoreksiasta eläinkaupoissa?
- Ei yleensä. Suunnittelen aina etukäteen mitä ostan, ja harvoin mukaan tarttuu mitään ylimääräistä. ;)

2. Onko koiria liikaa maailmassa?
- Niin paljon liikaa, että niitä riittää kaduille ja huonoille omistajille :/

3. Onko koirillasi lupa nukkua sängyssä tai sohvilla?
- On

4. Harrastatko koirasi/koiriesi kanssa tavoitteellisesti kisoihin tähdäten?
- No Hempukan kanssa jo kisataan ja Dellan kanssa se olisi myöskin tarkoitus aloittaa agissa ja tokossa sitten vuosien päästä :D

5. Kadutko koirallesi/koirillesi antamaa nimeä?
- Hempukan nimeä kyllä. Sitä kutsutaan lähinnä Hempaksi tai Hempulaksi, enkä tykkää ollenkaan kummastakaan. Dellan nimeä emme päättäneet, mutta en sitä mihinkään vaihtaisikaan. :)

6. Koirasi/koiriesi luonne muutamalla sanalla?
- Hempukka on rauhallinen ja harkitseva, Della taas yltiöpositiivinen ja hyvin pumimainen :D

7. Liittyykö nykyisen koirasi/koiriesi tuloon jokin koskettava tarina, miksi ne ovat päätyneet juuri sinulle?
- No ei nyt mitenkään erityisen koskettavia tarinoita Hempukan ja Dellan tulosta ole, mutta molempien tulosta voi lukea tytsyjen omilta sivuilta. En jaksa niitä tähän kirjoittaa :D

8. Pidätkö kasvattajan mielipiteitä pentua valittaessa tärkeänä?
- Kyllä. Me valitsimme itse Hempukan, koska halusimme lopulta nartun ja Hempukka taisi olla viimeinen vapaa narttu. Alunperinhän meille piti tulla uros, jolloin olisin saanut valita meille sen yhden viidestä Hempsun veljestä. Hempukka oli kuitenkin meille juuri se sopiva pentu. :)
Della taas tuli meille ilman, että saimme valita. Asia oli niin, että joko Della tai ei ollenkaan.
Camilla kuitenkin tenttasi meitä huolellisesti ennen kuin antoi Dellan meille, juuri sen takia, koska Della tarvitsi juuri tietynlaisen kodin, eli harrastavan ja aktiivisen. Della sopi meille siis täydellisesti. :)

9. Annatko lenkillä kaikkien tulla silittämään koiraasi tai päästätkö muita koiria nuuskimaan koiraasi?
- Yleensä en kahden koiran kanssa pysähtele muiden koirien tai ihmisten luo. Kaikki tutut koirakaverit kyllä moikataan. Joskus pikkulapset kyselevät saako tulla silittämään ja silloin annan, mutta vain Dellaa, koska Hempukka ei tunnetusti ole niin ihmisrakas. :D

10. Mikä koirarotu mielestäsi on kaikkein terveimmän ulkonäön ja terveyden omistama rotu?
- Vaikea sanoa yhtä terveintä, sillä kaikissa roduissahan on jotain pientä perinnöllistä vaivaa, esim. lonkissa, kyynärissä tai silmissä. Pumi on sinänsä ulkonäöllisesti terveen näköinen, koska sen ominaisuuksia ei ole jalostamalla jalostettu. Se on aina ollut tuon näköinen. Pumi on yleisesti terve rotu, vaikka rodussa tavataan jonkun verran lonkka-, kyynär-, silmä- ja selkävikoja. Yleisesti ottaen pumi on terve rotu, mutta tietenkin ainahan voisi olla terveempikin.

11. Pidätkö koiran luustokuvia tärkeänä?

- Kyllä, ehdottoman tärkeinä. Luustokuvat antavat hirveästi tietoa omistajalle, kasvattajalle ja muille rotuharrastajille. Luustokuvat ovat mielestäni yksi jalostuksen tärkeimmistä asioista. Niiden tärkeyttä ei voi painottaa tarpeeksi, sillä ne voivat viedä jokaista rotua eteenpäin terveydellisesti. 

Uudet kysymykset:

1. Kumman ottaisit itsellesi mieluummin, terrierin vai vinttikoiran?

2. Oletko käyttänyt koirasi/koiriesi koulutuksessa naksutinta?

3. Mitä ruokaa koirasi syö(vät)?

4. Mitä mieltä olet koirien maahantuonnista?

5. Koska viimeksi olet opettanut koirallesi/koirillesi uuden tempun? Mikä se oli?

6. Kuinka monta tuntia/kilometriä koirasi liikkuvat päivittäin? (Rehellisesti!)

7. Minkä rotuista koiraa et ikinä voisi ottaa itsellesi, miksi?

8. Minkä rotuinen tulee olemaan seuraava mahdollinen koirasi?

9. Voisitko harkita koirallesi/koirillesi jotain uutta harrastusta?

10. Koska viimeksi hermostuit koirallesi/koirilllesi, miksi?

11. Haluaisitko joskus ryhtyä kasvattajaksi?

Haastetut:

Kukkupäinen Koiruus

Vastakarvaan

Pentumaista

Kirkastus
Jenna & hoidokit
Elämää bostoniriiviön kanssa
Jimin ja junior handlerin unelmat
Nyt mennään eikä meinata
Paikkisongelmainen rakki
Pikku bichoni

Helmikuun treenejä

Meille ei ole tapahtunut oikein mitään kirjoittamisen arvoista, eli ettei tämä blogi pysyisi kokoajan ihan hiljaisena, voisin vähän kertoa meidän treeneistä tässä kuussa. :)

2.2. kävimme Hempukan ja Dellan kanssa pumien tuomarikoulutuksessa Klaukkalassa, Kennelliiton tiloissa. Hempukka pääsi arvostelukoiraksi ja Della oli vain hengessä mukana. ;) Toisian sanoen Della harjoitteli häkissä olemista, ihastutti ihmisten parissa ja moikkaili muutamia tuttuja pumeja. 

Aluksi kaikki osallistuvat pumit menivät yhteen ja sieltä valittiin muutama koira harjoittelukoiriksi ja muutama arvostelukoiriksi. Hempukka meni arvostelukoiraksi. Sitten tuomarikokelaat vietiin pienempään tilaan tutustumaan rotuun.

Sen aikaa kun tuomarit olivat pienemmässä tilassa treenailin vähän Dellan kanssa näyttelykuvioita isommassa hallissa, jossa siis kaikki muut odottivat. Della meni ihan hienosti, mutta välillä se edelleen tahtoo lähtee edistämään ravatessa. Siihen siis edelleen lisää treeniä! Otin vähäsen vapaana seisomista ja se sujuikin pikkulikalta hienosti! Della ei osaa vielä siirrellä jalkojaan oikeaan kohtaan, mutta se pysähtyy nopeasti paikalleen seiso-käskyllä. Sitten tein Dellan kanssa vielä hieman perusasentoa ja lyhyitä seuruupätkiä imuttamalla. Dellaa on alkanut jo vähän kyllästyttämään jatkuva imuttaminen ja se välillä lopettaa namin syömisen ja haluaisi vain seurata vierellä. Seuruuasento Dellalla on välillä vielä hakusessa, joten imuttamisella yritetään nyt vielä mennä. 

Kun aikaa vielä jäi, otin Hempukankin kanssa vähäsen tokoa, tai lähinnä perusasentoa ja siitä askeleita taakse, sivulle ja eteen. Ne sujuu jo Hempsulalta hienosti, jopa peruuttaminenkin, vaikka se meinaa välillä tulla vinoon. Otin muutamia seuruupätkiäkin, ja nekin sujuivat hienosti häiriöstä huolimatta. :) Sitten vielä vähäsen näyttelyjuttuja, jotka sujuivat hyvin. Ja sitten odoteltiin...

Muutaman tunnin kulutta onneksi mekin pääsimme tuomarikokeilaiden testattavaksi. Aluksi tuomareita oli neljä, ja jokainen tuomari kutsui haluamansa pumin vuorollaan arvosteltavakseen. Me menimme ensimmäiseksi meille jo tutulle tuomarille. Tuomari kopeloi Hempukkaa todella pitkään pöydällä ja Hempukka oli ihmeellisen rauhaton ja hermostunut pöydällä. :o Se yritti kokoajan peruttaa syliini eikä malttanut milläään olla paikoillaan. Olin ihan hämilläni tästä, koska luulin Hempukan jo selättäneen tuomaripelon. 

Sen jälkeen menimme seuraavalle tuomarille. Tämän luona olivat myöskin tuomareiden kouluttajat. Hempukka oli taas ihan outo ja yritti kokoajan mennä karkuun tuomaria. :( Kun tuomari kehui Hempukan turkkia ja kutsui muutkin kokeilemaan sitä, Hempukka alkoi murista. Ei se hampaita näyttänyt, eikä mitään, mutta tuomari sanoi, että ei ehkä muiden kannattakaan tulla, koska hän tunsi Hempukan kaulasta tämän murisevan kun tuomarikokelas tuli takaapäin kokeilemaan Hempukan turkkia. :( En voi mitenkään käsittää miten Hempukka teki niin, ehkä se oli vain liian hermostunut tilanteesta. Murina kuitenkin loppui heti, kun muut tuomarit lähtivät Hempukan luota. Kaksi tuomari yhtä aikaa koskemassa oli siis Hempukalle aivan liikaa. 

No, jatkoimme siitä sitten vielä viimeiselle tuomarille. (Yksi tuomari oli hävinnyt sillä välin jonnekin :o ) Taas sama homma pöydällä, eli Hempukka oli todella hermostunut ja peloissaan. Teki mieli oikeasti alkaa itkeä, koska luulin sen jo tosissaan ohittaneen tuon tuomaripelkonsa, joka sillä oli nuorempana. Hempukka ei millään rentoutunut tai rauhoittunut pöydällä, vaikka tuomari menikin kirjoittamaan jo arvosteluaan. 

Sen jälkeen jäimmme odottamaan taas hetkeksi. Sitten menimme riviin seisottamaan pumeja. Tässä vaiheessa tuomareita oli enää yksi, kaikki muut olivat lähteneet. :o Seisotimme sitten pumeja monta minuuttia, jonka jälkeen meidät päästettiin viimein lähtemään kotiin. 

Loppujen lopuksi olimme yhteensä 12h avustamassa tuomarikoulutuksessa, josta vain yksi tuomari sitten todennäköisesti rotuumme valmistui. Onneksi olkoon Nina Janger pumien arvosteluoikeuksista! :)

6.2. meillä oli viikkotreenit koiratallilla. Kouluttajamme Mari ei kuitenkaan päässyt mietä koutsimaan, joten meille oli vapaa vuoro. Päätin sitten ottaa molemmat pumit mukaan. Tein Dellan kanssa lähinnä vain putkea ja siivekkeiden kiertoa ja vitsit mitä vauhtia pikkupumi meni! En todellakaan tiedä, mitä teen Dellan kanssa, kun se vähän vielä kasvaa ja vauhti vain nopenee! :D Suunnitelmissa olisi opettaa siitä hyvin irtoava aksapumi, että pystyisin edes jotenkin ohjaamaan sitä... :D

No, teimme sitten niitä siivekkeiden kiertoa ja todella taitavasti Della kyllä jo hakee takaakierrot. Vähän tein jo valsseja pikkuisen kanssa, sekä pientä radan pätkää, joka sisälsi kaksi "hyppyä" (ei rimoja) ja kaksi putkea. Hienosti neiti teki nämäkin, tosin itse sai olla todella varovainen, koska jos Della jäi vähänkin selän taakse ja alkoi räksyttää ja juoksi väärälle puolelle. Dellan kanssa saa siis olla todella huolellinen ohjauksissa. Saa nähdä miten meidän yhteinen agilityura sujuu, kun olen tottunut vain ohjaamaan Hempukkaa, joka peittelee surutta omia virheitäni jatkuvasti radalle...

Hempukan vuorolla tein sitten jonkinnäköistä rataa, jota tosin muokkasin aina kesken suorituksen. :D Hempukalla ei mennyt ihan putkeen. Se ei oikein ottanut kontakteja ja haki hirveän huonosti keppejä. Ainoa positiivinen oli keinu, minkä se teki ihan täydellisesti. ♥ Loppuun mennessä saatiin sitten onneksi muutama hyvä onnistuminen kontakteilta ja kepeiltäkin, joten treeneistä jäi ihan hyvä fiilis. :)

8.2. menimme tällä kertaa pelkän  Dellan kanssa hallille treenailemaan. Jenna oli siellä Troiluksen ja Rodon kanssa myös treenaamassa. Tein Delluran kanssa suurimmaksi osaksi ajasta puomin alastuloa. Nostin Dellan aina puomin alastulon puoliväliin, josta neiti tapsutteli 2on2off-asentoon syömään nameja tarketilta. Kyllä, teen siis Dellallekin 2on2off-kontaktit, niin kuin Hempukallekin on tehty. (Yksi huijauskeino, minkä avulla saatan pysyä Dellan perässä radalla :D ) Della uskalsi hienosti mennä puomilla, vaikka muita korkeampia ja "huteria" paikkoja kammoksuukin. Puolen tusinan toiston jälkeen se yrittikin jo itse hypätä alastulon puoliväliin tekemään kontaktia. :D Välillä Lella yritti viskata peppunsa alas puomilta, joten otin viimeisiin toistoihin mukaan siivekkeet kontaktin molemmille puolille, ja se toimi hienosti. Eipä enää heitellyt peppua puomilta. :D Välillä kävimme Dellan kanssa kokeilemassa myös pussia. Jenna tuli pitämään pussin kangasta ylhäällä ja yritti houkutella Dellaa luokseen. Tämä ei ihan onnistunut, joten vaihdoimme Jennan kanssa paikkoja. Silloin Dellura meni hienosti pussin läpi, ja saimma pari hyvää toistoa, jonka jälkeen jätimme pussin hautumaan. 

Loppuun tein vielä taas muutaman esteen sarjaa Dellalla, jossa oli taas mukana rimaton hyppy x2, putki ja rimaton hyppy. Ne Della suoritti hienosti, kunhan ohjaaja osasi vain ohjata riittävän hyvin. :D

9.2. suuntasimme molempien koirien kanssa Nekalaan Jennan ja Rodon luokse. Menimme suoraan jäälle (lue: vesilätäkköön), jossa päästimme koirat riekkumaan keskenään. Neitikoirat eivät tietenkään suostuneet ollenkaan juoksemaan tai riehumaan, koska tassut kastuivat.

Niinpä kävelimme järven poikki pienelle pelkolaikulle, jossa sitten Rodo ja Della pääsivät riekkumaan kahdestaan. Della uskalsi yllättävän rohkeasti kutsua isoa Rodo-bc:tä leikkimään, ja lopulta Dellan persvilloissa roikkuminen tuotti tulosta, kun Rodo lähti jahtaamaan kauhusta kirkuvaa saparokorvaa. Rodo luultavasti luuli olevansa lampailla ja oletti pienen harmaan karvapalleron olevan yksi lampaista, jota se yritti sitten paimentaa takaisin muun lauman luokse. Välillä se onnistuikin, mutta välillä Della rupesi painimaan sen kanssa, jolloin paimenkoira-lammas-asetelma unohtui siltä täysin. Sitten taas juostiin pensaikkoa ympäri ja Rodon saavuttaessa Dellan alkoi Dellan kirkumiskonsertti, aivan kuin Della olisikin ollut suuressakin vaarassa Rodon juostessa sen lähelle leikkimielessä. Rodo ei kuitenkaan onneksi välittänyt pienen karvapallon kirkumisesta, vaan jatkoi normaalisti leikkiä. Della sai siis oivan näin-paimenkoirat-leikkivät- oppimistuokion Rodolta. :D Lisää kuvia "paimenkoirien"-leikkimistuokiosta täällä .

^^ Kieltämättä pieni paimenkoira-lammas-asetelma :DD

Tämän viikon olemme pumpeloiden kanssa vain lenkkeilleet märässä kevättunnelmassa. Hempukka aloitti myös juoksunsa torstaina. Saa nähdä, aloittaako Dellakin nyt. Ajattelin viimein ilmoittaa Hempukan agikisoille ensi viikonlopulle, mutta enpäs nyt sitten ilmoitakaan. Ehkä lähden sitten Jyväskylän näytelmiin katsomaan pitkästä aikaa pumikehää. Dellaa siis ei ole ilmoitettu, vaikka alunperin niin olikin tarkoitus. Della pääsee sitten Lappeenrantaan seuraavan kerran, korkaamaan jo junnukehät. ;)

Erikoispostaus: Hyvät ja huonot puolet kahden koiran omistajana

Ylivoimaisesti erikoispostaus-kyselyn voitti siis aihe kahden koiran omistamisesta. Kokemusta minulla ei ole kuin Hempukasta ja Dellasta, joten kirjoitan tekstin omien kokemuksieni pohjalta mitä olen saanut tähän mennessä. (Postausta koristaa pääasiassa vanhat kännykkäkuvat, joten nauttikaa laadusta...)


Aloitetaan huonoista puolista. Kun toinen koira tulee, on aina vaarana etteivät koirat sopeudukaan elämään kahdestaan. Ennen toisen koiran tuloa täytyy siis huolellisesti suunnitella, minkä tyyppinen koira sopii jo talossa asuvan koiran kaveriksi. Meillä oli todella suuri riski, koska emme olleet nähneet Dellaa ennen kotiin hakua. Onneksi se ja Hempukka tulevat kuitenkin mainiosti toimeen keskenään. :)

Kahteen koiraan palaa myös rahaa luonnollisesti kaksi kertaa enemmän kuin yhteen. Ruokakulut kaksinkertaistuvat, leluja menee enemmän rikki, eläinlääkärissä voi joutua käymään useammin, jne. Rahanmenoilta ei voi mitenkään välttyä, niin kuin ei tietenkään yhdenkään koiran kanssa.


Kahteen koiraan menee myös paljon enemmän aikaa kuin yhteen. Vaikka ruokailut ja lenkit menevätkin samassa, täytyy löytää aikaa kummallekin koiralle erikseen. Aina se ei ole helppoa. (Varsinkaan jos koirilla on, lievästi sanottuna, toisiinsa kohdistuva eroahdistus...)

Kokemuksen kautta voin myös sanoa, että kahden koiran kanssa on myös huomattavasti vaikeampaa lenkkeillä. :D Varsinkin nyt, kun Dellalla on mörköikä päällä ja kaikki on pelottavaa. Dellan mielestä jokainen vastaantuleva koira yrittää syödä sen, joten kaikki koirat pitää yrittää syödä ensin... tai ainakin häätää pois näkyvistä nopeasti. Hempukka tietenkin maailman viisaimpana koirana lähtee Dellan päähänpistoihin mukaan ja tadaa - minulla on kaksi remmirähjääjää. Näin helppoa se on...

"Joukossa tyhmyys tiivistyy"- sanonta pätee myös todella hyvin vähintään kahden koiran laumoihin. Jos siis vanhempi koira on jo hyvin koulutettu ja taloon tulee pentu, niin ei huolta, kyllä se vanhempikin koira alkaa löytelemään niitä paperin palasia (sukkia unohtamatta) ja syömään niitä.


Ja sitten niitä hyviä puolia. Ensimmäisenä tulee tietenkin kaikista oleellisin: koirilla on aina toisensa. Niiden ei tarvitse jäädä yksin kotiin, vaan niillä on aina toisensa. Lisäksi niillä on aina myös lajitoveri, joka kommunikoi kokoajan samalla tavalla. Hempukka ja Della lisäksi saavat myöskin hirveästi rohkeutta toimia yhdessä, niin hyvässä kuin huonossakin. Tämä toki tietenkin riippuu jonkin verran koirien luonteista.
Hyvänä puolena myös sekin, etteivät koirat ole jatkuvasti kerjäämässä leikkiä, kun niillä on toisensa joiden kanssa painia. Ihminen ei voi mitenkään leikkiessään korvata toista koiraa. Ei ihminen kisko hampaillaan koiran korvista tai revi karvoja. Leikkiminen on mielestäni yksi koirien hienoimmasta tavasta. Ihmisen silmästä se saattaa näyttää vain jatkuvalta puremiselta ja painimiselta, mutta koirien leikissä on oikeasti säännöt, jota jokainen noudattaa. Mutta tämän voi ymmärtää vain koira.


Omistajalle kaksi koiraa merkitsevät tietysti tuplasti iloa elämään. Aamulla onkin kaksi märkää kirsua herättämässä, kaksi silmäparia tuijottamassa herkeemättä ruokaa valmistettaessa, kaksi heiluvaa häntää odottamassa oven takana kun se maailman paras tyyppi, oma ihminen on tulossa kotiin.





Itse en pystyisi enää elämään ilman kahta koiraa. Hempukka ja Della ovat erottamaton kaksikko, ne kummatkin täydentävät toisiaan hyvillä ja huonoilla puolillaan. Kun kaksi koiraa nukkuvat vierekkäin sängyn jalkopäässä, tajuaa vasta, kuinka tärkeää toisen koiran seura on.