Fysioterapeutilla

Tänään Hempukka pääsi vihdoin fyssarille. Meille oli varattu aika Koirakuntosalilta, joka on fyssari Kirsi Piispaisen vastaanotto.
Päästiin heti sisälle vastaanotolle ja ensimmäiseksi annoin Hempukan tiedot ja kerroin vähän sen taustaa. Sitten lähdettiin takaisin ulos, jossa Kirsi katsoi Hempukan liikkeet. Ensin ravailtiin ja sitten otettiin laukkaspurtteja. Kirsi huomasi heti, että H pyöräyttää ravissa vasenta takajalkaansa ulkokautta, eli liikerata ei ole suora. Laukassa näkyi sitten alaselän kireys ja vino asento.
Sitten mentiin takaisin sisälle ja Hempukka pääsi pieneen testiin, jossa katsottiin sen takajalkojen käyttöä. Hempukan piti kävellä matalien "hyppyjen" yli pari kertaa ja viimeiselle kierrokselle "rimoja" vähän nostettiin niin, että H joutui oikeasti katsomaan mihin astuu. Eli vähän niinkuin hyppytekniikkatreenit, mutta vaan kävellen. Hempukka käytti jalkojaan yllättävän hyvin, eikä kolistellut rimoja.
Seuraavaksi H pääsi puntariin, joka punnitsi paljonko painoa H varaa eri jaloilleen. Tässä näkyi suurin ero, sillä Hempu varasi painoaan 3-4kg vasemmalle takajalalle ja vaan alle kilon oikealle takajalalle.
Sitten Hempukka pääsi matalalle jumppatyynylle. Namien avulla se nousi yllättävän nopeasti tyynylle, vaikkei ole koskaan ollut vastaavalla. Tyynyllä H varasi takajaloilleen yhtä paljon painoa, mutta painopiste oli edessä etujaloilla.
Tässä vaiheessa todettiin, että Hempukka on toispuoleinen, se varaa painoaan enemmän vasemmalle jalalle. Vasemman takajalan lihaksetkin olivat muutaman sentin isommat kuin oikean takajalan. Tästä johtui pienoinen vinous. Nämä ovat sakralisaation oireita.
Loput puolituntia meni Hempukan hieromisessa. H oli yllättävän rauhallinen ja osasi jopa rentoutua, toisin kuin viimeksi. Isompia jumeja ei löytynyt edes selästä, eikä kipua ollut. Kaikki jumit saatiin avattua ja saatiin jatko-ohjeiksi jatkaa kauratyynyn käyttöä ennen agilityä. Seuraavan kerran tullaan sitten jos selkä jumiutuu taas, mutta ns. jatkohoitokerralle ei ole tarvetta nyt. Niin ja saatiin siis lupa jatkaa aktiivista harrastamista! ♥
Kirsi myös kehui kuinka hyväluonteinen koira H on, ja harmitteli selän takia, ettei Hta voida käyttää jalostukseen.

Tuli kyllä niin helpottava olo, kun tietää ettei koiralla ole kipuja. Eihän sitä tiedä mitä kaikkia kipuja tuolta selästä olisi voinut löytyä. Onneksi meni näin, ja me päästään jatkaan harrastamista. Ei ehkä nuorten valkussa Eteläpuistossa, mutta ainakin omalla ajalla tallilla tai SDP:llä :)

Maailman Voittajan odottelua...

Nyt kun kerta innostun postaamisesta, niin postataan sitten kaksi postausta samana päivänä. :D
Eilen trimmasin Dellan pumishowta ja WDS:sää varten. PumiShow on 9.8. Tuomarinkartanon vinttariradalla ja meiltä on ilmottu molemmat, eli Hempsukin pääsee kehään piiiitkästä aikaa :) WDS:sään on ilmoitettu pelkkä Della (kadun sitä jo) ja 47 muuta pumia. Uroksia on 22 ja narttuja 26, Della menee kehään 23. pumina eli ekana narttuna. Junnunarttuja on kuulemma ilmottu aika paljon, kiva kun tulee paljon samaan luokkaan. :) Pumeissa se on aika harvinaista ja varsinkaan Dn kanssa lisäkilpailijat eivät haittaa, kun neiti kuitenkin vetäsee taas EH:n. :D
No niin, ja sitten siihen trimmiin. Yritin tällä kertaa jättää enemmän karvaa ylä- ja alalinjoille Camillan neuvon mukaisesti ja omaan silmään trimmi ihan kivasti jopa onnistuikin. :)
Päästäkin tuli kerrankin hyvä, jos noita Dellan kamalia hapsukorvia ei lasketa. Niitä vaan ei saa mitenkään hyvännäköisiksi, nytkään en koskenut niihin kuin kammalla ja silti ne on noin kevyet... huoh. :D







Heti tosin sain palautetta, että olisin vieläkin voinut jättää enemmän karvaa taakse ja kaulaan. Jotenkin en vaan pysty jättää Dellaa niin pitkäkarvaiseksi, kun se näyttää silloin niin epäsiistiltä... Tällä kuitenkin mennään,  ja seuraavan kerran kosken Dellan turkkiin vasta 8.8. (Tosin nyt tietenkin tajusin, että Dellahan pitää vielä pestä, noouuuu!!! D: )

Hempsuakin tuli vähän siistittyä viime viikolla, ja ihan kiva siitäkin tuli. Nyt se tosin rehottaa jo vähäsen, mutta sitä joudun siistimään vielä monta kertaa, kiitos nopean karvankasvun...



Tuli muuten taas punnittua koirat, Della on kohta 11kg puolella ja Hempukka on nyt jo enää 13,1kg! Hempukka on siis pudottanut painoa kilon verran vuoden sisällä! Happy happy! Della taas on saanut kivasti lisää massaa juoksujen ansiosta, eikä näytä enää niin rääpäleeltä. Dellan juoksut ovat nyt jo ihan loppumaisillaan, enää tiputtaa tosi vähän. Todella vähän Dellan luonne/käytös muuttui juoksujen aikana, kun on tottunut siihen, että Hempukka omien juoksujensa aikana lähes yrittää tappaa jokaisen, joka tulee hänen lähelle... :D Della on siis vieläkin pentumainen, vaikka hajut ovat alkaneetkin kiinnostaa, niin merkkailun suhteen Dllä on vielä paljon opittavaa. Nyt se jo tajuaa pissata monta kertaa lenkillä, mutta edelleen se pissailee mihin sattuu, yleensä keskellä jalkakäytävää. :D Ehkä se on vaan ikuinen pentu ♥

Ristiina KR

20.7. olin Ristiinassa junnuilemassa yli vuoden tauon jälkeen! Omat pumit jäivät tällä kertaa kotiin, sillä halusin kokeilla jotain uutta rotua. Hetken mietin, että pitäisikö Della ilmota rotukehään, mutta tuomarin takia päätin jättää sen ilmottamatta.

Tuomarina junnuissa toimi Virpi Leppälä ja vanhempia oli yhteensä 17. Kisasin ihanan Elmo-lagoton kanssa. Elmo meni tosi kivasti ja olin itsekin suoritukseen tyytyväinen. Jatkoon ei kuitenkaan päästy kovatasoisesta ryhmästä, mutta ei se haitannut. Vähän oli välillä seisottamisessa ongelmia, joka näkyi myös arvostelulomakkeessa. Kaikissa muissa kohdissa raksi oli erinomaisessa, paitsi seisottamisessa raksi oli erittäin hyvän kohdalla. Tuomarin kommenttina oli "Hyödynsit hyvin kehän hyvin liikkuvan koiran kanssa."

Junnukärpänen pääsi taas puremaan ja seuraaviin karkeloihin onkin jo ilmottauduttu...

Testailin myös Maisaa (Teerenpelin Frau Simpson), jonka olen esittänyt muutamassa näyttelyssä. Nykyään kuitenkin olen saanut koulutettua siihen tehtävään serkkuni, joka asuu samassa taloudessa koiran kanssa.

Hempukan tokotreenit

Nyt on tapahtunut niin paljon kaikenlaista, että ajattelin tehdä jokaisesta eri postauksen. Tässä siis ensimmäinen, joka käsittelee Hempukan tokotreenejä 15.7.

Eli oltiin sovittu facebookissa yhteisistä tokotreeneistä. Paikkana toimi Hakametsän jäähallin parkkis. Paikalle oli tullut meidän lisäksi kolme muuta tokokoirakkoa.



Aloitettiin paikkamakuulla. Hempsu pääsi taas reunaan ja viereen tuli jo tuttu Kerttu-cockeri. Kertaakaan neiti ei noussut, eikä vilkuillut hermostuneesti! Kävin palkkaamassa puolen minuutin kohdalla ja sitten vielä 2min kohdalla, kun muutkin palasivat riviin. Todella tyytyväinen sain olla. :)

Hemppa onks toko kivaa!?

Sitten seuraavana liikkeeni tehtiin Hempsun kanssa seuruu ja jäävät. Tarkoitus oli tehdä kokeenomaisesti, ilman palkkauksia välissä. Seuruu oli Hlta todella hirveää. En tiedä miksi, vaikka kuinka rytmitin käännökset, neiti jäi silti jälkeen. :/ Päätettiin sitten ottaa pelkät jäävät, maahanmenossa H jäi istumaan, mutta seisominen kuitenkin onnistui. Huoh. Vire tuntui olevan koiralla hyvä, mutta miksi se ei tehnyt mitään oikein? Jotenkin tuntui, että Hempsu vain paineistui enemmän kun lähdin korjaamaan liikkeitä. :/

Jep, tältä se näytti..

Tehtiin sitten ihan erillään seuruupätkiä ja ne taas onnistuivat hyvin. Käännökset teki hyvin, paitsi että H taas unohti, että seuruussa kuuluu istua kun pysähdytään... Tehtiin myös yksi luoksetulo, neiti tuli taas ihan täysillä perusasentoon, vaikkakin se oli vino.

Tältä se näytti parhaimmillaan

Korjattu versio perusassennosta

Sitten päästiin tekemään pari hyppyäkin, kun Linda oli ottanut esteen mukaansa. Hempu teki hypyn jo rutiinilla, tosin pitää itse vain kiinnittää huomiota, että sanon käskyn tarpeeksi myöhään, ettei H jää korjaamaan asentoa. Tehtiin pari onnistunutta hyppyä, ja jätettiin se siihen.

Hempsu selvästi nauttii tästä mun palkkarapsutuksesta. :D

Loppuun tehtiin vielä luoksepäästävyys ja paikkis. Luoksepäästävyys meni Hempsulta hyvin, se ei pakittanut ollenkaan, tosin henkilö oli jo Hlle lähes tuttu.
Paikkis sujui neidin kohdalta todella hyvin! Reunassa oltiin taas, tällä kertaa vieressä makasi Irwin-berni. H pysyi, vaikka välillä vilkaisikin Irwiniä. Kävin palkkaamassa vasta 2 minuutin kohdalla, kun muutkin tulivat riviin. Palkaksi Hempu sai kinkkua ja pitkän repimistuokion. Taas iso edistysaskel Hempsun paikkikselle! ♥





Ihan viimeiseksi tehtiin vielä lyhyempi seuruupätkä liikkuroituna. Tällä kertaa tekeminen oli jo paljon parempaa, vaikka silti H valui käännöksissä. Tähän oli kuitenkin hyvä lopettaa. :)

Ja parhain seuruukuva tuli tietenkin juuri siitä, kun olin juuri komentanut Hn takaisin räksytysreissultaan...

Niinkuin kuvistakin näkee, Hempu teki tosi hyvällä vireellä töitä. Sen takia ihmetyttää tuo alun seuruupelleily. Näemmä pitää tehdä taas lisää käännöksiä, pysähdyksiä ja vauhdinmuutoksia treeneissä...

Ps. Niille jotka olivat treenaamassa mukana: Lisäilen treenikuvat muista myöhemmin, ilmoittelen sitten siitä fb:ssä.

Pumien treeniringin koulutuspäivä

Sunnuntaina lähdettiin Hempukan kanssa pumien koulutuspäivään LeVeKin tiloihin. Della oli myös ilmoitettu mukaan, mutta neiti päätti aloittaa jo kauan odotetut juoksunsa juuri edeltävänä päivänä, joten Hempukka pääsi nauttimaan laatuajasta ilman Dellaa. Lisäksi pääsin ensimmäistä kertaa testaamaan uutta Helsittaren treeniliiviä, johon olen kyllä ollut todella tyytyväinen! Ihanan kevyt ja taskuja löytyy paljon, sekä lisäksi ne ovat tarpeeksi isoja.



Päästiin Hempsun kanssa Anna-Marin kyydillä ja paikanpäällä oltiin jo vähän ennen kymmentä. Kouluttajaksi meille oli lupautunut Silja Larmu, joka on ohjannut meitä muutama vuosi sitten myös agilityssä.
Klo. 10:00 piti alkaa toko-osuus, mutta puolen aikaan vasta pääsi ensimmäinen koirakko starttaamaan koulutuksen. Jokaiselle koirakolle oli varattu 20 min aikaa. Me pääsiin H:n kanssa heti toisena koirakkona.
Koska paikkis tehtiin vasta yhteisliikkeenä lopussa, päätin että me voitaisiin hioa ALOn liikkeitä. Suoritettiin sitten seuruu hihnassa ja jäävät kisanomaisesti. Saatiin paljon kehuja hyvästä seuruun kontaktista ja jäävistä, jotka pysähtyvät kuin seinään joka kerta. Erityistarkasteluun meillä pääsi täyskäännös, jossa H tekee aika ison kaarroksen. Ohjeeksi saatiin rytmittää täyskäännös huolella, ja kun testattiin sitten huolellisella rytmityksellä täyskäännös, se sujui paljon paremmin! Tehtiin myös hyppy pari kertaa, kun ensimmäisellä kerralla H lähti karkuun kun tulin sen viereen. Toisella kerralla H kuitenkin pysyi paikallaan, joten taisi olla pelkkä ajatusvirhe se karkuun lähteminen, ja kun hypyn treenaamisestakin on kulunut jo ainakin puoli vuotta, niin saattoi olla, että Hempukka ei edes muistanut, että pitää pysyä paikallaan. Hyvä mieli jäi yksilöliikkeistä, näillä vinkeillä tekisi mieli lähteä jo kokeeseen...
Ennen ruokataukoa suoritettiin sitten vielä se paikkis. Mentiin Hempukan kanssa rivin reunimmaisiksi, joten viereen tuli vain Aatos, joka on melko varma paikallaan pysyjä. Aloitettiin sitten kisanomaisesti liike, eikä Hempukka osoittanut yhtään ahdistumisen merkkejä. Neiti jäi nätisti riviin ja kävin palkkaamassa sen samantien. Sen jälkeen palkkasin sen noin 45 sekuntin kohdalla ja lopulta vielä 2 min kohdalla, kun muutkin tulivat takaisin paikoilleen. Hempukka ei missään välissä edes vilkuillut Aatokseen, eikä nuollut huuliaan, tmv. ahdistumisen merkiksi. Olin ihan huippuylpeä Hempsusta, joka kerta menee vain paremmin ja paremmin! ♥

Sitten alettiin jo rakentaa aksarataa ja kun se oli valmis, lähdettiin syömään. Jaana oli tehnyt meille sosekeittoa, pasteijoita, eri saalattiaineksia ja jälkiruuaksi vielä raparperi(?)piirakkaan, nam!

Hiba ryömimässä Hempukan luokse

Vatsat pullollaan lähdettiin sitten tutustumaan rataan. Radassa oli älyttömän paljon valsseja ja pyörityksiä. Hankaliinkin kohtiin löysin Hempsulle sopivan ratkaisun, ja loppujen lopulta rata tuntui melko simppeliltä, vaikka siinä olikin 30 estettä. Lähdin sitten lämppäämään Hempukkaa, joka oli muuten ihan jumissa, koska agirodussa lämppääminen jäi todella pahasti. Sain sille kuitenkin varattua fyssarille ajan kuun lopulle, jolloin sitten tiedetään tilanne paremmin.
No, takaisin itse asiaan. Radalle päästiin aika nopeasti lämpän jälkeen joka oli hyvä juttu. Jokaiselle koirakolle oli varattu 25 min treeniaikaa, joten suosiolla me Hempukan kanssa puolitettiin se kahteen osaan. Radalla sitten neiti päätti ensin vähän pelleillä, ensin juostiin täysillä joka suuntaan eikä kuunneltu mitään ja seuraavaksi käveltiin vaan perässä, kun oli niiiiin kuuma. Saatiin kuitenkin tehtyä ihan kivasti rataa, vähän muutettiin ohjauskuvioita alkuperäisestä, ja tehtiin ihan uusiakin kuvioita, mitä en ollut aikaisemmin kokeillut. Kepit oli H:lla myös yllättävän nopeat, vaikka ihan jumissa tuo sen selkä onkin. Kontaktit Hempsu teki pääasiassa hyvin, muutaman kerran tuli yli ja yritti sitten vielä takajaloillaan mennä takaisin kontaktille. Palauttelin sitä sitten esteen alkuun ja sitten teki kyllä hyvän 2on2off-asennon. Ainakin kerran saatiin tehtyä rata nollana läpi, josta olin iloinen, vaikka H:n vauhti oli mitä oli... Kertaakaan neiti ei myöskään karannut radalta, johon olin varsin tyytyväinen. Tämän treenin jälkeen oli hyvä mieli jättää H agilitytauolle.

Seitsemän aikoihin päästiin vasta lähtemään kotia kohti, väsyneinä mutta onnellisina. Kiitos kaikille vielä mahtavasta treenipäivästä! :)

Kuvia tuli otettua myös enemmän kuin paljon, täältä löytyy päivän saldoa.

Dellan viikkotreenit

Torstaina käytiin siis taas Dellan viikkotreeneissä. Treeneissä aiheena oli takaaleikkaukset, ja niitä tehtiin sitten hypyille ja putkelle. Ensin tehtiin esteet 4-7 ja takaaleikkaus piti tehdä 6 ja 7 hypyn välissä. Della ei oikein irronnut eteenpäin kunnolla, vaan jäi aina varmistelemaan. Kuolleelle lelulle se irtoaa hyvin, mutta nyt kun Saana oli lelun kanssa, Della ei oikein tahdonnut irrota sille. Saatiin kuitenkin pari kertaa D irtomaan sen verta, että pääsin tekemään takaaleikkauksen.


Seuraavaksi tehtiin 2-7 esteet ja takaaleikkaus taas samaan esteväliin. Ongelmaksi tällä kertaa tuli kuitenkin  hyppy nro 3, nimittäin Della meni aina mun selän takaa suoraan putken väärään päähän jättäen 3 esteen menemättä. Ihmeteltiin sitä aluksi, sillä se ei tuntunut mitenkään järkevältä vaihtoehdolta koiran silmissä. Sitten tajuttiin, että menin itse aina vapauttamaan Dellan niin syvälle esteiden nro 2 ja 3 väliin, että jouduin väistämään estettä 3, jolloin mun rintamasuunta osoitti juurikin tätä putken väärää päätä, ts. Dellahan meni juuri sinne, minne sen ohjasinkin, huoh. :D Hempukalla tätä ongelmaa ei olisi ollut koskaan, kun se on niin hidas... Dellan kanssa aksaillessa täytyy siis oikeasti miettiä, voi ei. :'D
Ongema korjaantuikin sitten heti, kun maltoin jäädä pois esteiden 2 ja 3 välistä. Joka kerta tosin unohdin tehdä viimeiselle hypylle takaaleikkauksen, ei voi mitään...

Sitten vielä sama homma, mutta putkelle takaaleikkaus. Siinä ei ollut mitään ongelmaa, Della ampaisee niin varmasti putkeen, että se ei välitä vaihdanko puolta.

Viimeisenä tehtiin vielä koko rataa, ilman takaaleikkauksia. Ensimmäisenä oli putki, johon sai itse valita sopivan lähetyskulman. Merkkasin ratapiirrokseen Dn lähetyskohdan tolla numerolla. Hyvin neiti ampisi sinne, ei mitään ongelmaa. Itse jäin oottamaan Dellaa liikaa ja varmistamaan että se menee putkeen, joten olin sitten auttamatta myöhässä esteellä nro 3. D tuli sitten siitä ohi. Seuraavalla yrityksellä onnistui, kun en jäänyt putkelle varmistelemaan. Loppusuoralla ei taaskaan oikein irronnut, sitä pitää vielä vahvistella paljon. Jotenkin vaikka annan sille eteen-käskyn ja Saana vinguttaa patukkaa "maalissa", niin Dellan pitää aina varmistaa kontaktilla ennenkuin lähtee irtoamaan enemmän. Saatiin myös kotiläksyksi opettaa D leikkimään vieraidenkin kanssa. Vähän se leikki Saanan kanssa patukalla, mutta ote oli aika huono. Kun tarkemmin ajattelee, niin Dellahan ei oikeastaan leiki muiden ihmisten kanssa kun mun. Mun kanssa se leikkii aina ihan täysillä, repii ja tekee tapporavistuksia. Nyt siis vaan etsimään taas sitä treeniseuraa, jei. Kaikki halukkaat siis eikun ilmoittautumaan mulle!

Agirotu 2014

Ennen itse agirotua kerron vähän meidän viime viikon treeneistä.

Meidän nuorten valkkuhan treenaa Eteläpuistossa ja siellähän ei ole mitään aitoja, tmv. rajaamassa aluetta. Jo kauden alussa, kun kuulin että jatkaisimme treenaamista Eteläpuistossa tiesin, että siitä ei tulisi helppoa. Nimittäin Hempukka ei pysy radalla. Jos se huomaa jonkun ihmisen kävelen tai juoksevan viereisellä polulla, se ryntää ihmisen jalkoihin räyhäämään. Hempukka ei pure, mutta se rähjää siinä ihmisen jaloissa niin kauan, kunnes joku hätistää sen pois. Lähes joka treenikerta Hempukka on karannut radalta jonkun ihmisen luokse. Yleensä se on tullut muutaman karjaisun jälkeen pois ja jatkanut rataa normaalisti. Viime viikon treeneissä sillä kuitenkin meni yli.

Juuri meidän ensimmäisen treenivuoron lopussa se karkasi ja lähti räyhäämään tuntemattoman naisen jalkoihin. Sain sen muutamalla karjaisulla pois ja lopetimme vuoromme siihen. Tauolla en kiinnittänyt siihen ollenkaan huomiota ja olin eri paikassa kuin Hempukka. Jonkun aikaa se räksytti mun perään, mutta tyytyi kohtaloonsa lopulta.



Agirotu 2014 (c) Tiina Hirvonen

No, meillä oli jäljellä vielä toinen treenivuoro. Koko treeniaika oli jo lopussa, kun me mentiin vielä tekemään rataa. Äitikin oli tullut jo Dellan kanssa hakemaan meitä. Silloin Hempukalla meni totaalisesti yli. Se lähti juoksemaan ja haukkumaan kaikkea, ja vaikka kuinka käskin sitä takaisin, se ei kuunnellut tippaakaan. Välillä H tuli takaisin päin, mutta kun käskin sitä uudestaan niin se lähti vain karkuun haukkumaan. Se vaan haukkui ja ryntäili ihmisten jalkoihin haukkumaan. Jos yritin tulla lähelle, se lähti karkuun. Yritin lähteä itsekin pois tilanteesta ja huudella "Heippa Hemppa!", jolloin se normaalisti juoksee mun luokse täysillä, koska ei halua että jätän sitä. Nyt kuitenkaan se ei reagoinut siihenkään toivotulla tavalla, vaan jatkoi haukkumistaan juosten ympäri Eteläpuistoa. Olin niin epätoivoinen ja olisin halunnut vaota maan alle ja pysyä siellä ikuisesti. Samalla oikeasti pelkäsin, että se satuttaa jota kuta. Tähän mennessä se ei ole vielä purrut ketään, mutta ei se ole ollut kaukanakaan. Olin ihan raivona koiralle ja melkein tuli itku kun se ei totellut ollenkaan.
Melkein vartin räksyttämisen ja juoksentelun jälkeen Hempukka kuitenkin totteli ja kannoin sen niska-perseotteella autoon. Hempukka oli niin nolona itsekin, ja niin alistuneen näköinen, etten ole koskaan nähnyt sitä noin säälittävän näköisenä. Helpointa olisi vain ollut lähteä siitä saman tien kotiin, mutta oli vielä esteetkin kerättävänä. Voitte vain kuvitella kuinka kiusallista se oli muiden joukossa kerätä esteitä.

Kotimatkalla sitten päätettiin yhdessä äitin kanssa, että tämä oli nyt tässä. Hempukka ei enää treenaa Eteläpuistossa. Jatkan nuorten valkussa Dellan kanssa niin, että tehdään pieniä pätkiä Dellan ehdoilla. Hempukkaa en kuitenkaan enää vie sinne. Päätettiin myös, että varataan Hempukalle nyt aika hierojalle, että tiedetään samalla myös mikä on tuon selän tilanne. Eihän sitä koskaan tiedä, jos se vaikka vaikuttaisi jotenkin Hempukan käytökseen. Tänään saatiin vielä suositus eräälle hierojalle, ja tällä viikolla varataan sitten aika. Nyt voi vaan toivoa parasta ja pelätä pahinta.

"Missä mammaaaa?" (c) Tiina Hirvonen

Näistä tunnelmista ei ollut arvatenkaan kovin hyvä lähteä sunnuntaina agirotuun. Olin lupautunut jo Fifikuksen joukkueeseen, joten pakkohan sinne oli lähteä. Joukkuerata menikin sitten siihen räksyttämiseen ja äitin perään juoksemiseen. Taas sain radalla hävetä tota koiraa. H oli ihan paineissa radalla, se jopa kakkasi radalle. Saatiin tehtyä noin kolme estettä, jonka jälkeen Hempukka aina karkasi radalta, joko äidin luo tai sitten räksyttämään ratahenkilöille. Muutenkaan H ei mennyt hyvin, joka kerta väärään putken päähän ja keppejä ei tehty ollenkaan kun en saanut koiraa radalle. Viimeisen esteen kanssa tapeltiin sitten varmaan minuutin kun Hempukka juoksi loppusuoran viimeisen esteen ohi äidin luo, eikä suostunut sitten tulemaan sieltä suorittamaan viimeistä hyppyä. Taas sain hävetä silmät päästä koiran takia. Harmitti niin kovasti, kun muu joukkue teki niin hyvät suoritukset. Olin ihan rikki meidän suorituksen jälkeen, olisin halunnut vain äkkiä pois ja kuvitella ettei mitään olisi tapahtunut. Tiesin kuitenkin, ettei tätä voinut vain jättää tähän.

Kisapäivän lopussa häämötti sitten vielä avoin nuorten SM. Olin tietenkin tyhmänä ilmoittanut Hempukan sinnekin. Tällä kertaa äiti lähti jo hyvissä ajoin pois, niin Hempukka ei ainakaan sen takia pelleillyt radalla. Rata tuntui suhteellisen helpolta, vaikka multa loppuikin aika rataantutustumisessa. Startattiin Hempukan kanssa aika loppupäässä medejä. Alla videota meidän suorituksesta.



Paineita oli koiralla niin paljon, että lähdöstä se karkasi, välillä kävi vähän haukkumassa ja kepit meni ihan sanonko miten, mutta loppujen lopuksi olin ihan älyttömän tyytyväinen tohon koiraan. Se ei kertaakaan karannut radalta räksyttämään, vaikka muuten koko rata oli ihan pelleilyä. Normaalisti en todellakaan olisi tuohon suoritukseen tyytyväinen, mutta kun tietää lähtökohdat, niin olen tosi tyytyväinen. Jotenkin ihmeellisellä tavalla koira sekä minä tsempattiin itsemme tolle radalle.

Tulokseksi tuli 15vp ja sija 4. Yliaikaakin oli jonkun verran. Viimeiseen asti sai jännätä tuleeko sitä palkintosijaa, mutta ei kyllä harmita pätkääkään ettei sitä lopulta tullut. Tähän rataan oli hyvä lopettaa toistaiseksi meidän agilityt. Sunnuntaina on tosin vielä yksi koulutus, johon ilmoittauduin Hempukan kanssa, mutta sitten H pääsee agilitylomalle. Ei ole mitään järkeä jatkaa, kun tietää ettei kumpikaan nauti siitä.

Ps. Anteeksi että tuli vähän sekava postaus, mutta oli ihan älyttömän hankala kirjoittaa tätä ylös.

Della treenaa

Eilen käytiin pitkästä aikaa hallilla treenaamassa. Tällä kertaa mukana oli vain Della. Meillähän on jäänyt nyt pari kertaa välistä Dellan viikkotreeneissä, kun ollaan oltu mökkeilemässä. Kyselin kuitenkin Saanalta, että mitä treeneissä ollaan tehty ja tehtiin nyt sitten samoja asioita.

Alkuun tehtiin pituutta. Della ei koskaan ole tehny sitä, joten alotin ihan vain kahdella osalla, joiden takana odotti tarketti, jossa oli taas Dellan lempparinameja, maksapaloja. Neiti ei ollenkaan kiinnittänyt huomiota uuteen esteeseen ja meni pituuden tosi hyvin. Aluksi sen ponnistuspaikka oli vähän huono, mutta toistoja tehdessä ponnistuspaikka parantui ja Della selvästi hyppäsi pituutta, eikä korkeutta. Otettiin sitten putki vielä ennen pituutta ja hyvin Della haki pituuden ja hyppäsi joka kerta hyvin. Lopuksi lisättiin pituuteen vielä kaksi viimeistä medipalaa, ja D selviytyi niistä oikein hienosti. Kertaakaan se ei osunut paloihin. Sitten oli aika pitää pieni tauko.

Tauon jälkeen tehtiin kahdeksikkoa kahdella esteellä. En tiedä teinkö sen ihan oikein, mutta kyllä D ainakin meni kahdeksikkoa. :D Mitään ongelmia ei tullut, Della haki takaakierron joka kerta tosi hyvin ja valssikin onnistui. (Videolla kahdeksikko siis toisena pätkänä)

Sitten tehtiin rengasta. Della ei vieläkään oikein osaa hakea oikeaan väliin, joten vahvisteltiin sitä tarketin avulla. Paljon tuli hyviä toistoja, ja lisäsin renkaan eteen hypyn. Della teki hyvin, jos olin sen vieressä lähettämässä sitä tai renkaan takana odottamassa. Jos kuitenkin lähdin sen kanssa yhtä aikaa, neiti usein hyppäsi mun ja renkaan viereisestä välistä. Loppuun saatiin kumminkin hyvä onnistuminen ja oli taas aika pitää tauko.

Tauon jälkeen yhdisteltiin vähän kaikkea, ja pieni rata siitä jopa muodostui. Tein valssin 2 ja 3 väliin, ja Della teki renkaan yllättävän hyvin, kunhan vain valssattua hyvin. Loppuun vielä se video, joka sisältää nyt vähän kaikkea. Olen tosiaan viimein löytänyt ohjelman, jolla pystyn muokkaamaan mp4-videoita, joita mun kamera ottaa. Olkaa hyvä:




Kommenttia saa heittää!