Perjantaina lähdettiin sitten ajelemaan kohti Klaukkalaa ja meidän toista Kennelliiton järjestämää valmennusleiriä. Odotin leiriä todella innolla, koska nyt meillä löytyy niin paljon treenattavaa, kun alokkaaseen ei enää päästä. :D Oikeastaan ongelmaongelmia ei ole, mutta kaivattiin vinkkejä, miten treenata eri liikkeitä.
Perjantaina alkulöpinöiden jälkeen oli Anna Boströmin luento koskien tokokoiran fysiikkaa ja siitä huolehtimista. En ala nyt luentoa sen enempää purkaa, mutta eniten Anna kertoi mistä tokokoirat ovat useimmiten jumissa ja minkä takia. Tokossa liikkeet ovat koiran kropalle usein epäsymmetrisiä, esim. seuruussa koira pitää päätänsä aina tietyssä asennossa, jotta se saisi pidettyä kontaktin omistajaan. Tämä aiheuttaa koiralle usein niskaan jäykkyyttä, ja se saattaa heijastua alaselkään asti suurten lihasten vuoksi.
Lisäksi saatiin tietoa eri lihaksista ja miten ne vaikuttavat liikkumiseen. Luennon jälkeen mentiinkin Annan ohjastuksella tekemään käytönnän treenejä, jotka koostuivat erilaisista venyttelyistä. Saatiin kyllä tosi hyviä venyttelyohjeita, pitää vain muistaa ottaa ne käytäntöön aina ennen treenejä!
Illalla sitten mentiin hotellille, jossa syötiin ja lähdettiin sitten koirien kanssa lenkille. Della käyttäytyi todella hyvin koiralauman joukossa, eikä sitä pelottanut yhtään isotkaan koirat. Välillä piti vähän murahtaa, jos joku meinasi tulla liian lähelle, mutta Della meni kyllä itsekin rohkeasti haistelemaan muita. Ylpeä sai olla pikkuneidistä!
 |
| (c) Hanna-Maria Karvinen |
Lauantaiaamuna aamupalan jälkeen lähdettiin sitten takaisin Kennelliiton koulutustilaan treenaamaan. Kouluttajina meillä oli uutena tuttavuutena Oili Huotari, sekä jo viime leirillä ollut Pernilla Tallberg. Me aloitettiin Oilin opissa ja aiheeksi otin peruuttamisen, kun olin kuullut, että Oililla on siihen hyvät vinkit. Saatiinkin ihan huiput vinkit ja neuvot! Oon kirjoitellut meidän treenipäiväkirjaan kaikista treeneistä pienet muistiinpanot, niin ajattelin vaan kirjoitella ne tähän suoraan, enkä sen kummempaa selostusta. Älkää siis ihmetelkö, miksi teksti on hieman tönkköä. :D
"Mitä tehtiin: kartioiden avulla peruuteltiin. Heitin namin Dellan eteen ja samalla lähdetiiin peruuttamaan. Della meni suoraan ja hienosti. Selvästi tajusi, ettei kartioihin saa koskea. Saatiin monta hyvää toistoa. Otin namin käteen, jolloin Della alkoi komentaa. Siitä pitää selvästi kieltää. Vähitellen pidennettiin peruutusmatkaa, mutta Dee saa namin ainoastaan alussa, kun lähdetään liikkeelle." Sitten vielä muutama satunnainen kommentti, jotka Oili sanoi Dellasta ja jotka halusin vielä kirjoittaa ylös:
"Della tietää ääntelevänsä. Sille pitää selvästi kertoa, että niin ei saa tehdä. Se ei hermoile, ääntely ei johdu siitä. Äänteli on enemmänkin komentamista tai tylsistymistä. Della on läpinäkyvä koira, siitä saa helposti selvää. Della ei kerää kierroksia tehdessään"
Oilin treenien jälkeen oli vuorossa nopea paikkistreeni. Kaikki muut koirakot rivissä menivät vuorotellen maahan, mutta Della teki paikkaistumisen. Hienosti neiti pysyi siis ylhäällä, vaikka muut käskettiin maahan. Aikaa oli noin minuutti ja puolessa välissä kävin palkkaamassa Deen. Dellahan ei ole ennen tehnyt istumista rivissä muiden koirien kanssa, mutta eipä se tuntunut hirveästi häiriötä siitä ottaakaan. Pää kyllä kääntyili aika huolella, joten seuraavaksi lähdetään sitten sitä treenaamaan pois.
 |
| (c) Hanna-Maria Karvinen |
Sitten olikin ruokailun vuoro, jonka jälkeen päästiin Pernillan treeneihin. Teemana oli seuruusta istuminen ja merkin kierto. Näin kirjoittelin treeneistä: "Ensin Della sekoitti käskyt ja meni ensin maahan ja sitten seisomaan. Otettiin sitten kaksi kertaa peruuttamalla edessä istumiset ja kummallakin kerralla onnistui. Sitten myös jäävä onnistui. Merkin kiertoa tehtiin noin viidestä metristä. Della ei millään hahmottanut sitä. Tehtiin sitten niin kauan, kunnes Della muisti sen. Teki kuitenkin laiskasti, kun viimein kiersi merkin. Sitten harjoiteltiin kohteen etsimistä. Ei millään meinannut katsoa tötsää. Tehtiin sitten samaa lelulla, eli Pernilla heilutti lelua Dellan edessä. Eikä vieläkään katsonut lelua, vaan piti kontaktia. Lelun etsimistä katseella pitää siis harjoitella! Käskysanana "missä". Yksin treenatessa voi tehdä sillain, että käy heittämässä lelun koiran edelle ja sitten kun katsoo, niin vapauttaa lelulle. Voi myös odottaa, että katseella etsimisen jälkeen ottaa vielä kontaktin, ja sitten vasta vapauttaa lelulle." Eli meidän ongelma on, että Della pitää LIIAN hyvin kontaktia. En kyllä olisi uskonut, että joskus tälläinenkin ongelma tulee vastaan, huoh :'D
Sitten päivän päätti yllätysohjelma eli möllitoko! Kaikki koirakot suorittivat oman luokkansa mukaan paikkiksen, seuruun, noudon ja yhden vapaavalintaisen liikkeen. Meidän sitten piti tietenkin mennä avoimen luokan mukaan, koska sielähän me nyt ollaan. Vähän mietitytti meidän nouto, koska ei olla tehty sitä juurikaan kokonaisena liikkeenä. Ihan hyvin se kuitenkin meni, alla video meidän yksilöliikkeistä!
Ihan hyvin se siis meni! Vähän seuruissa neiti haahuili, eikä keskittyminen oikein ollut enää huippuluokkaa pitkän päivän jälkeen. Juoksuosuudesta oon kuitenkin supertyytyväinen! Nouto meni myös tosi hyvin, verraten meidän harjoitusmäärään. Yksi ruma haukahdus sielä taisi tulla ja lisäksi sähläsin (taas?!) luovutuksen kanssa. Hyppy oli hieno, vaikka olin ihan varma, ettei Dee ekalla käskyllä liikahda mihinkään, kun pälyili ihan toiseen suuntaan. Siirtymät oli myös tosi kivat ja koira jotenkin näyttää niin iloselta. ♥ Paikkaistuminen meni myös ihan nappiin, paitsi pää taas pyöri.
Sitten takaisin hotellille ja syömään. Kunnon lenkille ei enää lähdetty, oli meinaan vähän väsähtänyttä sakkia huoneessa kun tultiin syömästä. :D
Sunnuntaina-aamuna taas sama rutiini; koirat ulos, syömään ja kohti treenitilaa. Tällä kertaa me aloitettiin Oilin häiriötreenillä, johon kuului kaukoja ja paikkista. "Ensin kaukoja. Kaikki koirakot oli rivissä ja teki kaukoja noin 2m etäisyydellä. Della ei reagoinut muiden käskyihin ollenkaan. Tehtiin i-m-i-vaihtoja ja kerran kokeiltiin myös seisominen, mutta valui pahasti, joten ei tehty sitä enää. Sitten sama homma, mutta koirat piirissä. Menin Dellaa vastakkaisen koiran taakse antamaan käskyjä. Della hämmentyi todella paljon, kun ihmisiä tuli sen eteen, eikä se saanut pidettyä kontaktia. Sen katse haahuili muissa ihmisissä, eikä se pystynyt keskittymään kunnolla. Sain vain muutaman käskyn annettua niin, että Della oli kontaktissa ja se teki oikein. Tsemppasi kuitenkin hyvin loppua kohden ja selvästi yritti keskittyä, mutta oli vaan liian haastavaa.
Sitten tehtiin paikkamakuuta ympyrässä. Oili häiriköi vuorotellen koiria houkuttelemalla ja antamalla niille istu- ja sivu-käskyjä. Della reagoi aika paljon, mutta kun kielsin sitä ja palautin vain takaisin maahan, se ymmärsi jutun aika nopeasti. Tsemppasi taas hurjasti loppua kohden, eikä enää tarttunutkaan Oilin käskyihin. Tätä treeniä lisää!! Sama tehtiin myös koirat istuen ja seisten, ja varsinkin seisominen paikallaan oli tooodella hanakalaa. Saatiin kuitenkin onnistumisia ja jäi tosi hyvä mieli!"
 |
| Della ja Huima (c) Hanna-Maria Karvinen |
Sitten olikin vuorossa lauantain möllitokon suullinen arvostelu. Pernilla oli siis tuomaroinut suorituksen ja kertoi siitä. Kehuja saatiin tosi paljon, oikeastaan ainoat huomautettavat oli Dellan ääntely ja seuruun käännökset.
Sitten olikin vuorossa Pernillan lyhyet treenit ja päätettiin sitten tehdä niitä käännöksiä, jotka meillä oli vähän puutteellisia. "Kokeiltiin käännökset vasemmalle ja oikealle. Palkkasin heti "jes"-sanalla ja Dee reagoi siihen tosi hyvin (pomppasi heti ylös ilman ääntä!). Käännökset oli tosi nätit, joten ei tehty niitä sitten enempää. Pitää vain itse keskittyä kääntymiseen ja askeliin kunnolla."
Sitten olikin jo lounastauko, jonka jälkeen taas Oilin treenit. Tällä kertaa otettiin aiheeksi ruutu. Sain taas toosi paljon ohjeita ja neuvoja ihan kaiken suhteen! Tässä muistiinpanot: "Mitä tehtiin: Della meni ruutuun tarketille (kosketusalusta). Kun se meni tarketille, menin ruutuun palkkaamaan sen. Seuraavilla toistoilla sama homma. Ei kuitenkaan "seis"-käskyä ruudussa. Tarkoitus on, että jos Dee jää pyöriin ruudun eteen (mitä se treeneissä joskus tekee), eikä mene toisellakaan käskyllä ruutuun, vien sen nätisti (pannasta) oikealle paikalle. Tämän jälkeen on tärkeää, että seuraavalla toistolla koira löytää oikean paikan (käy esim. taputtelemassa oikeaa paikkaa ja jää seisomaan ruudun lähelle, että voit palkata nopeasti). Koira ei saa tulla takaisin ohjaajan luo ruudulta!! Muuten se tekee sen kokeessakin, jos ei löydä heti ruutua."
Sitten vielä juteltiin Dellan rauhoittumiskäskystä ("käy") ja vähän yleisestikin sen äänenkäytöstä (taas :D): " Dellan täytyy olla vaan hiljaa maassa "käy"-käskystä. Palkattomuus on ongelma, silloin se huutaa. Siitä se ei saa saada palkkaa. Tätä pitää tehdä kotona, esim. kun on ruoka-aika tai lähdetään ulos. Koira vain ei yksinkertaisesti saa ääntelemällä mitään. Se joutuu olemaan sielä maassa makaamassa niin kauan, kunnes on hiljaa. Anna usein liikkeiden alussa nami suuhun, jolloin se ei voi huutaa (esim. ruutuun lähetys). Treeneissä tee myös niin, ettei aina palkkaa (nami) liikkeen jälkeen. Esim. ota lennosta seuruupätkä. Jatka kokeenomaisesti liikkeen jälkeen seuruusta seisomiseen. Siinä palkkaa stopin jälkeen, mutta jatka kuitenkin liike loppuun. Sitten vasta vapautus ja palkka "kehän" ulkopuolelta."
Tiedättekö sen ihan parhaan fiiliksen, kun tuntuu, että kouluttaja oikeesti näkee koiran pään sisään ja osaa antaa niin paljon hyviä neuvoja? Jotenkin ihan uskomaton wow-tunne. Oili on kyllä niin täydellinen kouluttaja meille, pakko päästä vielä monta monta kertaa sen oppiin!
Viimeiseksi treeniksi käytiin tekemässä vielä kerran paikkamakuu Pernillan valvovan silmän alla. Della ei oikein mennyt maahan ekalla käskyllä, joten sitä sitten hinkattiin vähän aikaa. Muuten ei kyllää mitään valittamista, huomasi kyllä koiran olevan jo ihan puhki rankasta viikonlopusta... :D
 |
| Voi rakas kalju hörökorva ♥♥♥ (c) Emma Tuominen |
Loppuun oli sitten vielä loppuhöpinät, kaikilla tuntui olevan kiva leiri ja haikeilla mielin joillekin tämä leiri oli viimeinen yli-ikäisyyden vuoksi. Onneksi meillä Dellan kanssa on vielä vuosi jäljellä, jos meidän jatkopaikkahakemus nyt hyväksytään. :D Ollaan kyllä päästy jo niin pitkälle näiden valmennuksien avulla, että en usko, että oltaisiin vielä saatu edes TK1:stä, jos ei oltais päästy mukaan tokonuoriin...
Kiitos siis jälleen kaikille leiriläisille, järjestäjille ja kouluttajille, huippua oli jälleen kerran! ♥ Nyt sitten vaan kaikki hakemaan tokonuoriin, paikkoja tosiaan vapautuu ensi vuodeksi, eli täydennyshaku suoritetaan varmaan jossain vuoden vaihteen jälkeen.
Pssst. Hukkapalojen youtube-kanavalta löytyy myös myweekend-pätkä Tokonuorten valmennusviikonlopusta Kanervan ja Mirkan tekemänä, kannattaa käydä tsekkaamassa nimittäin videon kautta pääsee paremmin mukaan siihen huippuun tunnelmaan, mikä leirillä oli! (klik!)
