Maanantaina ja torstaina treenattiin tokoa. Saatiin tehtyä mm. ruutua, merkin kiertoa ja jääviä. Maanantain hallitreeneistä on myös videomateriaalia, kerrankin. Lisämausteena Hempun räksytys kuuluu mukavasti siellä taustalla, että kannattanee laittaa äänet pois. :D
Maanantaina tehtiin merkin kiertoa. Vain kerran Della ei mennyt merkille asti ja silloinkin jätin "lähtönamin" antamatta, kuten videolla näkyy. Siinä onkin sitten seuraava ongelma ratkottavana, ehkä jätän sen tokonuorten leirillä ratkaistavaksi. (alkaa muuten jo pikkuhiljaa täyttyä lista tokonuorten leirillä treenattavista asioista :D) Muuten saatiin kaikki toistot onnistumaan ja yritin vaihdella palkkaamishetkeä - aina välillä heti merkin kierron jälkeen, välillä puolimatkassa ja välillä vasta pa:ssa.
En yhtään tiedä miksi videolla kuulostaa ihan kuin kehuisin Dellaa sen jälkeen kun se kävi kiertämässä ruudun merkin. En halunnut huomauttaa Dellalle sen tekevän väärin, koska Della oli niin kivassa mielentilassa ja epäonnistuminen olisi vain paineistanut sitä. Palkatta jättäminen (en mitenkään pysty myöntämään että oikeasti kehuin sitä) tuntui kuitenkin tehoavan, koska seuraavilla toistoilla Dee ei enää kiertänyt ruudun tötsää, vaan ihan oikean tötsän. Ehkä tässä olisi yksi vaihtoehto miten kertoa Dellalle sen tehneen väärin kuitenkaan paineistamatta sitä, hmm... (tää liittyi nyt taas siihen mun pään sisäiseen pohdintaan Dellan ääntelystä, toivon niin että saisin kirjoitettua sen tänne blogiin pian!!)
Hallilla tehtiin taas loppuun pienet peruuttelut, tosin tällä kertaa peruutus näytti taas taaksepäin pomppimiselta... ääntä ei kuitenkaan kuulunut, josta oon tosi ilonen!
Otettiin vaan noi kolme toistoa, kun aika ei riittänyt enempään. Mielentila Deellä oli kuitenkin taas parempi, joten työ alkaa tuottaa tulosta!
Ruutua Della pääsi treenaamaan tarketin kanssa sekä maanantaina hallilla, että torstaina ulkona. Saatiin paljon hyviä toistoja, eikä tarketin kanssa oikeastaan ole koskaan ollut ongelmia. Della juoksee aina ruutuun suoraan tarketin päälle. Näitä toistoja kuitenkin jatketaan vielä niin kauan, että Della oppii hakeutumaan suoraan ruudun keskelle. Torstaina se tosin jo vähän väläytteli osaamistaan, kun treenattiin ulkona nilkkoihin asti olevassa lumihangessa. Tarketti oli mennyt jo vähän lumen alle ja siirtynyt ruudun reunaan, mutta Della silti paineli täysillä keskelle, eikä edes jäänyt etsimään tarkettia. Oikeaan suuntaan ollaan siis mennossa.
"Missä neliö"- käsky on alkanut vähän tökkimään, eikä Della malta yhtään tehdä sitä perusasennossa. Täytyy siis vaan vahvistella sitä ahkerasti muualla kuin perusasennossa, jotta siitä tulisi ihan varma. Videolla palkkaan Dellaa ihan liian nopeista vilkaisuista, mutta ne oli aikalailla parhaimpia mihin Dee pystyi koko treenin aikana. Käsimerkillä neiti kohdensi katseen ruutuun helpommin, mutta välttelen kaikenlaisia vartaloapuja viimeiseen asti, joten sitä en tee enää uudestaan.
Torstaina treenattiin ekaa kertaa (uskokaa tai älkää) avoimen ruudun loppuosaa, eli maahanmenoa ja ohjaajan palaamista koiran luo. Perusasentoa ei vielä otettu mukaan kuvioihin. Vein Dellan ruutuun ja sitten itse kävelin vähän vajaalle koe-etäisyydelle. Uskalsin mennä heti pidemmälle, koska Della on tehnyt kaukojakin tosi pitkältä matkalta, enkä uskonut maahanmenonkaan tuottavan sen suurempaa ongelmaa. Oikeassa olin, nimittäin Della reagoi joka kerta ekaan käskyyn ilman mitään ongelmia. Muutaman kerran neiti tosin meni vain puoleen väliin maahan, mutta epäilen sen johtuvan enemmänkin lumisesta/märästä maasta. Koska maahanmeno ei tuottanut ongelmaa, kokeilin loppuun muutaman kerran lähettää Dellan ruutuun ja siellä käskeä se maahan. Jätin parilla ekalla toistolla ruutuun namin, jotta Della saisi palkan kuitenkin heti ruutuun mentyään. Della juoksi ihan täpöillä ruutuun, söi namin nopeasti ja meni heti maahan käskystä. Ihan vikana oli pakko kokeilla ilman namia, eikä siinäkään tullut mitään ongelmia. Oli niin upeeta nähdä Dellan tekevän liikettä jo melkein kokeenomaisesti, kun tietää kuinka paljon ollaan tehty töitä sen eteen! Huikee fiilis jäi ♥
Torstaina korkattiin sitten ulkotreenikausi meidän toiseksi vakiokentällä, jossa oli enää nilkkoihin asti lunta ja vaan kentän reunoilla enää jäätä. Ruudun lisäksi tehtiin kaikki jäävät. Della oli hyvin kuulolla, joten tehtiin jokaiselle asennolle ensin kolme toistoa, sitten samanlaiset toistot mutta toisella asennolla, jne. Asentojärjestys oli istu-seiso-maahan. Ensin palkkasin heti asennon oton jälkeen, toisella toistolla vasta, kun tulin luokse ja vikalla toistolla vasta, kun tulin takaa vierelle. Della teki ihan huiput jäävät, ei yhtään sekottanut käskyjä. Asennot tuntui tulevan tosi nopeasti ja täpäkästi, eikä ylimääräisiä askeleita tullut, vaikka kävin takanakin. Jäi hyvä fiilis, varsinkin kun ei olla tehty jääviä tai niiden erottelua pitkään aikaan.
Vikana tehtiin vähän siirtymiä, tai oikeastaan sain taas muistutuksen miten niitä ei kannata tehdä ja miten ne ei oikeasti toimi. Tehtiin siis ihan perus kaksi liikettä kokeenomaisena, joiden välissä vain sosiaalinen palkka ja siirtyminen seuraavan liikkeen aloituspaikalle. Liikkeiden jälkeen sitten taas sosiaalinen palkka, jonka jälkeen pois "kehästä" ja kunnon lelupalkka repusta. Ekaksi kokeiltiin sitä samaa vanhaa taktiikkaa, eli "jes" ja pomputus. Ääntähän sieltä tuli vaikka kuinka paljon, kun Della innostui ihan liikaa. Toisella kerralla oli vielä pakko kokeilla samaa, "jos vaikka se ei ääntelisi niin paljon". Juu äänteli se. Vikaksi koitettiin sitten vähän rauhallisempaa taktiikkaa, eli liikkeen jälkeen pelkkä rauhallinen kehu ja silitys, ja siitä sitten rauhallinen vapautus ja vapaa siirtyminen seuraavan liikkeen aloituspaikalle. Tämä toimi huomattavasti paremmin, kierrokset ei noussut, vaikka vähän pientä pumia hämmensi sellainen rauhallisuus.
Lopputulemana sain varmuuden ainakin siitä, että "jes" ja pomputus ei vaan toimi. Ne nostattaa Dellan kierrokset niin korkeelle, että ääntä tulee väkisinkin. En oikeastaan edes ymmärrä, mikä idea oli alunperin antaa koiran "päästää höyryjään" liikkeiden välissä, kun se kuitenkin menee vaan haukkumiseksi, eikä se koira pysty niitä kierroksiaan kuitenkaan laskea seuraavaan liikkeeseen mennessä. Taas näitä hetkiä kun miettii, että mitäköhän ihmettä on taas ajatellut, kun on tälläisen hienon siirtymätaktiikan keksinyt. Eihän koko ideassa ole tarkemmin ajateltuna yhtään mitään järkeä. Miksi pitäisi kesken koesuorituksen rikkoa koiran mielentila, kun se on liikkeiden aikana pääosin hyvä? Huh miten ihminen voi olla tyhmä.
Jatkossa meidän siirtymätaktiikka ei siis ole "koiran höyryjen päästely". Jatkossa meidän siirtymätaktiikka yrittää pitää Dellan mielentilan samana kuin liikkeiden aikana ja juurikin välttää sitä kierroksien nousemista, joka yleensä vapautuksesta ja palkasta seuraa. Ehkä rauhallinen kehuminen ja kiittäminen kuuluu siihen. Vapautuksen kanssa on ongelma, mutta uskon sen olevan hoidettavissa. Viime aikaisten treenien jälkeen alan uskoa, että kaikki voi olla hoidettavissa.
Tällä kertaa taas vähän syvempää pohdintaa. Viime postauskin loppui pieneen pohdiskeluun, onko tästä tulossa jo jonkunnäköinen tapa?! Tuntuu kyllä, että aiemmin oon vaan mennyt treeneistä toisiin ilman minkäänlaista pohdintaa, mutta nyt oon jotenkin kummasti alkanut ajatteleen kaikennäköisiä ääntely-mielentila-juttuja. Dellalla vaan nää ongelmat ei oo sellasia, että ne voi tosta vaan ratkasta, vaan pitää oikeesti miettiä mistä kaikki johtuu ja sen avulla miettiä miten voisi lähteä ratkaisemaan niitä ongelmia. Parhainta on kyllä, kun tajuaa kuinka tyhmiä juttuja on tehnyt ja kuinka väärin on puuttunut koiran tekemisiin. :D Onneksi kuitenkin jo nyt tajuaa, eikä viiden tai kymmenen vuoden päästä. Vielä on siis aikaa korjailla kaikkea, kun mitään pysyviä vaurioita ei oo tullut. :D
Jotain kehittymistä täällä ihmisenkin pääkopassa alkaa ehkä siis näkyä, joten teidän lukijoiden kannattaa ehkä varautua jatkoa varten, nimittäin näille tokopohdinnoille ei loppua näy. :D