Vuosi vaihtui ja blogi on pysynyt jo pitkään hiljaisena. Niinpä ajattelin tehdä lyhyen koonnin vuoden 2017 tapahtumista, joista osasta en ole tänne blogiin päivitellytkään. Lisäksi päivitin sivupalkissa olevan treenilaskurin, tosin määrät ovat vain suuntaa-antavia, koska rehellisesti sanottuna, en ole kesän jälkeen kirjoittanut ylös puoliakaan treeneistä...
TAMMIKUU
Tammikuussa aksailtiin vielä Saanan ja Annan ryhmässä. Käytiin myös treenaamassa tokoa Jaanan ja pumien kanssa Vuhuun hallilla, sekä mietittiin tulevia kisasuunnitelmia.
HELMIKUU
Pumien tokotreenit toteutuivat vielä kaksi kertaa ja saatiin Jaanan kanssa lisää pumeja mukaan! Tutustuttiin myös Annikaan ja Nomiin, joka oli ehdottomasti vuoden kohokohtia. Koirakavereita on aina kiva saada ja vieläpä oman rodun parista!
Helmikuussa asumiskuviot muuttuivat, kun Jenna ja App muuttivat pois ja poikakaveri muutti tilalle. Kämppään tuli siis lisää (olkkaritoko)tilaa ;) Myös yo-kokeisiin valmistautuminen alkoi.
MAALISKUU
Kisakuukausi. Heti neljäs päivä heitettiin hyvästit ykkösluokalle, kun haettiin viimeinen luva eli sert ykkösistä. Tokon avoinluokka käytiin korkaamassa möllitasolla pistein 212 ja avo3. Uusi ja outo halli oli Dellalle kova paikka, joten siihen nähden neiti suoritti hyvin. Itse sain treenilistan asioista, jotka pitää vielä hioa ennen virallista koetta.
Käytiin lenkkeilemässä Annikan ja Nomin kanssa suurenevissa määrin, syystä suloinen ja pieni uusi tulokas Juno. Pentukuume nosti taas päätään ja suunnitelmat seuraavasta koirasta alkoivat kunnolla.
Maaliskuussa oli myös yo-kokeet, joten aikaa koirailuille ei kauheasti jäänyt. Tosin paras tapa vältellä opiskelua oli tietenkin olkkaritokot. :D
HUHTIKUU
Virallisesti avoinluokka tuli korkattua pistein 218,5 ja avo3. Olin tyytyväinen, koska hankalin (ruutu) onnistui. Sen sijaan merkkiä ei löytynyt heti sekä kapula tipahti Dellan tassuille. Niinpä ei auttanut muu kuin treenata loput asiat kuntoon ja mennä seuraavaan kokeeseen. Siitä sitten napsahti 285p ja avo1. Tunne oli aivan mahtava, kun kokeessa kaikki toimi.
Itse kävin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuudessa ja pettyneenä sain palvelukseenastumismääräyksen vasta kesälle 2018. Pääsen kuitenkin toivomaani paikkaan, joten piti vain olla tyytyväinen.
TOUKOKUU
Toukokuussa heitettiin hyvästit vanhalle agilityryhmälle ja saatiin muutamaksi kuukaudeksi paikka Stiinan ryhmästä. Treenit sujuivat todella kivasti ja käytiin korkkaamassa kakkosluokka tuloksin 5 ja 10 kakkossijoilla.
Tokoflow jatkui ja haettiin toinen avo1-tulos 304:llä pisteellä. Vaikka pisteitä tuli löysän tuomarilinjan vuoksi enemmän kuin tarpeeksi, koe oli (ja on edelleen) ehdottomasti parhain koko Dellan tokouran aikana. Kehässä Della oli mukana kokoajan, sekä se pystyi olemaan rento. Ääntä tuli edelleen, mutta vain "pakollisissa" kohdissa.
Poistuttiin myös mukavuusalueelta ja käytiin pyörähtämässä pakollisessa "kerran vuodessa" tapahtumassa eli näyttelyssä. Suomalaistuomari piti linjansa ja Della sai sileän erin korviensa kanssa.
KESÄKUU
Tokokokeet jäivät pienelle tauolle, kun Della aloitti juoksun. Pettymyksekseni myöskään kasvattaja ei halunnut astuttaa Dellaa vielä näistä juoksuista, koska ei ollut varautunut Dellan lyhentyneeseen kiertoon (15kk->10kk).
Itse pääsin juhlimaan valmistumistani ylioppilaaksi ja Della täytti neljä vuotta.
Haimme ensimmäisen luvan kakkosista ja havahduin Dellan kontaktiongelmaan.
Loppukuusta kävimme viimein taas kokeessa, josta 184,5p. Kaikki ennen kehää meni pieleen, enkä ehtinyt valmistella Dellaa ollenkaan. Kehässä Della oli hämmentynyt ja ahdistunut niin kuin ohjaajansakin. Ensimmäistä kertaa saatiin varoitus ääntelystä, sekä ensimmäistä kertaa meinasin keskeyttää kokeen. Vieläkin kokeen muisteleminen on tuskallista.
HEINÄKUU
Yritettiin sitten heti korjata viime kokeen epäonnistuminen uudella kokeella. Paikkiksen nollaantumisen vuoksi saatiin avo2 pistein 242,5. Della oli kehässä jälleen ahdistunut, vaikka olin valmistellut sen huolellisesti. Niinpä päätettiin aloittaa koetauko, jonka aikana saisin Dellan mielentilan taas rennoksi koetilanteissa. Sillä tiellä ollaan edelleen.
Aloitettiin kontaktiprojekti ilman selkeää suunnitelmaa, tavoitteena vain saada Dellalle lisää vauhtia 2on2off-kontaktiin puomilla.
ELOKUU
Elokuu otettiin rauhallisesti ja käytiin juoksemassa vain yksi hylly hypäri Takkujen kisoissa. Kontaktiprojekti eteni madalletulle puomille. Itse lähdin kameran kanssa 3 tunnin yöunilla ajamaan kohti Helsinkiä ja unkarinpaimenkoirien erkkaria (en suosittele tätä komboa). Erkkaripäivän päätteeksi oli väsy ja nälkä, mutta kivaa oli jälleen.
Della pääsi ensimmäistä kertaa fysioterapeutille, joka antoi terveen paperit Dellan kyynärestä. Loppukuusta vietettiin yksi päivä nauttien pumiagilitystä Lempäälässä Marko Mäkelän koulutuksessa. Päivä oli erittäin onnistunut ja nauruntäyteinen, ehdottomasti yksi vuoden kohokohdista!
SYYSKUU
Kisakuukausi! Ensin käytiin möllitokossa pistein 283,5, tuloksena avo1 ja sija 1/2. Ajatuksena oli päästä tsemppaamaan ja kannustamaan Dellaa sille ahdistavassa koetilanteessa ja se onnistui ihan hyvin. Etäpalkkakin pääsi ensimmäisen kerran koetestiin, mutta se ei ollut vielä täysin iskostunut pumin aivoihin.
Aksaa käytiin juoksemassa ensin Jalosen radoilla Nokialla kolmen hyllyn verran, ohjaaja oli erittäin pihalla joka radalla... Sen jälkeen tsemppaus ja parin viikon päästä käytiin hakemassa Saviojan radoilta vitonen ja kaksi nollaa, joista toinen luva ja toinen sert! Niinpä kuninkuusluokka kutsui, ja päästiinkin korkkaamaan se jo samana päivänä kiva hypärihyllyn verran.
LOKAKUU
Kuun vaihteessa oli aika suunnata kohti Virtoja ja pumipäiviä! Päästiin viikonlopun aikana tekemään rallytokoa, mejää ja aksaa. Rallytoko oli Dellalle aivan piece of cake ja ohjaajakin sai pienen rt-kärpäsen pureman. Mejässä päästiin opettelemaan kaikki mahdollinen jälkien teosta alkaen. Jäljellä Dellaa ensin kammotti perässä kävelevät ihmiset todella paljon, mutta loppua kohden se uskalsi mennä jo tosi reippaasti eteenpäin vilkuilematta taakse. Seuraavana päivänä se teki sitten ihan mahdottoman hyvän jäljen, eikä vilkaissut kuin muutaman kerran taakse. Della eteni tosi kivasti jäljellä nenä maassa rauhallista vauhtia. Makauksien yli se meni aika nopeasti, joten jos kokeisiin halutaan niin sitä pitäisi treenata. Harmi, ettei ehditty ennen lumien tuloa tehdä jälkiä kotosalla.
Aksaa oli myös molempina päivinä, tosin vain toiselle päivälle saatiin sairastumisen vuoksi kouluttaja. Hyvää kuitenkin kannatti odottaa, kiitos Elina Rönnholmille taas treeneistä! Viikonloppu ylitti taas kaikki odotukset, pumi-ihmisten seura on vaan niin parasta!
Yhdet aksakisat tuli myös käytyä tuloksin 2x5 ja 2xhyl. Kolmella radoista tuli vain yksi virhe, joten ei ne ensimmäisen nollatkaan olleet kaukana. Näistä kisoista en ole aiemmin kirjoittanut, joten tässä video radoista. Kaikilla radoilla mun ohjaukset oli myöhässä tai sähläsin jotain muuta...
Lokakuussa tutustuin myös uuteen hoitokoira Gwennaan, jota vieläkin lenkkeilytän säännöllisesti. Gwenna on aivan ihana greyhound, joka omistaa paljon ei-niin-vinttikoiratyypillisiä ominaisuuksia. Jos kaikki vinttikoirat olisivat Gwennoja, vannoutuneena paimenkoiraihmisena voisin jopa harkita yhtä vääränrotuista :D
Lokakuussa alkoi myös TamSKin tokotehoryhmien treenit, joista yhteen päästiin mukaan. Meillä on noin puolet treenikerroista ohjattuja ja puolet itsenäisiä. Treeniporukka on tosi kiva ja ollaan saatu tosi hyviä vinkkejä kouluttajilta. Suunnitelmissa olisi kirjoittaa erillinen postaus meidän nykyisestä tokotilanteesta enemmänkin, joten en nyt lähde avaamaan treenejä sen enempää.
![]() | ![]() |
MARRASKUU
Jos lokakuun kisoissa nollat olivat lähellä, niin nyt sitten agi- ja hyppysert... Käytiin siis juoksemassa ylökkillä Risto Ojanperän kaksi rataa, joista molemmilla radoilla tuli yksi pieni hyllyn arvoinen virhe. Ihan vähän harmitti, kun toiselta radalta ei tullut yhtään nollaa ja toiselta vain yksi - ja sekin valiolle. Ensimmäinen rata oli hypäri ja sain juosta radalla maitohapot jalkoihin, jotta ehdin suunnitelemiini ohjauksiin. Ehdin kuin ehdinkin, mutta sitten Della kielsi suoralla linjalla olevan suoran putken ja livahti väärään päähän. Toisella radalla tehtiin ruma nolla neljänneksi vikalle esteelle, kunnes tein liian tiukan valssin ja Della teki suoran hypyn takaakiertona... Voin sanoa, että ihan pikkusen ärsytti kisojen jälkeen.
Meille myös muutti vuosien jyrsijätauon jälkeen taas talttahammas taloon! Juusto-hamsteri on sopeutunut perheeseen hyvin, eikä Dellaa juurikaan kiinnosta koko hamsteri (paitsi jos se menee Dellan lelukoriin). Itseasiassa Della jopa lähtee Juustoa karkuun, jos se meinaa tulla Dellan lähelle vapaana juostessaan :D
JOULUKUU
Käytiin itsenäisyyspäivänä kisoissa Tamskilla tuloksin 2xhyl ja 10 sekä 15 yliajoilla. Keppikulmat oli Dellalle turhan vaikeita ja kaiken lisäksi se hyppäsi ekalla radalla niin pahasti okserin riman päälle, että alkoi varoa hyppyjä todella paljon. Seuraavilla radoilla olin siis aivan liian ajoissa kokoajan, kun Della pysähtyi ennen jokaista hyppyä. Kisapäivä oli siis todella inhottava meille molemmille.
Muutaman päivän päästä lähdettiin sitten Lietoon kisamaan kaksi starttia. Della jännitti edelleen hyppäämistä, mutta ei aivan niin pahasti kuin edellisissä kisoissa. Tuloksilla ei taaskaan juhlittu (hyl ja 15 yliajalla), mutta ratojen jälkeen oli hyvä fiilis. Aat joksutin molemmilla radoilla läpi (toisesta 5) ja toisella radalla puomin, josta tuli vitonen. Halusin vain saada Dellaan vauhtia, koska se oli hyppyjen vuoksi himmaillut radalla. Videot täältä.
Messarissa kävin pyörähtämässä perjantaina ja oli niin ihana nähdä kaikkia, varsinkin Tokonuoret-porukasta! Lupauduinkin hakemaan ensi kesäksi leiriohjaajaksi suurleirille, ehkä en tänä vuonna missaa ilmoittautumista...
Loppukuusta käytiin myös hakemassa yksi virallinen paperi, nimittäin Della mitattiin virallisesti medimediksi. Päästään siis jatkamaan normaalia kisaamista heti, kun ollaan taas saatu hyppääminen kuntoon!
Siinä oli meidän vuosi 2017! Harmittaa paljon, kun en ole tänne blogin puolelle ehtinyt kirjoitella kaikista tapahtumista loppuvuodelta. Opiskella kuitenkin täytyy, jos meinaa joskus päästä eläinlääkikseen. Nyt lisäksi aloitin työt, joten aika on todella kortilla. Yritän kuitenkin parhaani kirjoitella tänne ottamatta stressiä! Instagramin puolella olen aktivoinut Dellan suhteen ja lisäilen usein mm. treenivideoita. Sieltä löytyy myös aksakisavideoita, joita en ole tänne lisännyt. Jos siis haluatte reaaliaikaisempia kuulumisia, napatkaa @delightfuldella seurantaan!